11. elokuuta 2015

PIENIÄ VASTOINKÄYMISIÄ

Pesu eilen meni huonoon suuntaan. Puoliso väsähti tyystin suihkutuolissa niin, että vaikutti tajuttomalta, väri pakeni kasvoilta, oli aivan veltto. Soitin ambulanssin. Ambulanssi tuli hyvin nopeasti. Miehet nostivat puolison vuoteeseen. Kokeet otettiin, ainoa, mikä oli huonoa, oli veren sokeri. Korkea, mutta ei hälyttävä. Puoliso alkoi toeta vähitellen, väri palautui kasvoille. Ambulanssiväki kyseli ja lopulta ihmetteli minun yksinhuoltajuuttani näitä suihkuttajia kerran viikossa paitsi. Ei lapsia, ei kotiavustajaa (?), miten pääsen kauppaan? Kerroin palvelusetelistä ja tuuraajan kahdesta tunnista viikossa. Vakuutin olevani myös aivan täyspäinen ja lonkan rasitusmurtumia lukuun ottamatta jaksavainen. Samaa omaishoitajan työtä on tehty jo kohta kaksitoista vuotta. Haartmaniin ei puolisoa viety, eikä ollut enää tarvettakaan. Nämä ambulanssimiehet olivat aivan ykkösluokkaa, josta heille lämin kiitos vielä kerran. Puoliso söikin jo vähän ja mustikoita jälkiruuaksi. "All´s Well That Ends Well", kuten eräs herra Shakespeare joskus 1500-1600-luvulla sanoi komediassaan.

Tänäänkään ei sujunut kuten piti. Sairaanhoitaja tuli ottamaan verikokeet, ei onnistunut. Soitin eilen Kotisairaalaan kysyäkseni, koska hoitaja tulee, että annan rauhoittavan pillerin. Kello yhdeksän, sanottiin. Annoin pillerin ja hoitaja tuli niin myöhään, että pillerin vaikutus oli suurelta osin hävinnyt. Yritetään perjantaina uudestaan ja soittavat ennen tänne tuloa. Tokkurassa oli, mutta ei tarpeeksi. Aivoinfarkti toi tullessaan puolisoon aggressiivisuutta ja hän vastustaa hoitotoimenpiteitä. No, tämmöistä tämä on.

Huomenna tulee palveluseteli-ihminen ja myös Herkku tuo tilaukseni. Torstaina pääsen itse asioille. Taas kertynyt monen moista. Tuli mieleen aika jolloin käytiin maksamassa laskut asianomaisessa paikassa. Olin usein Korkeavuorenkatu 35 maksamassa puhelinlaskua. Rakennus on Lars Sonckin suunnittelema vuonna 1907 valmistunut jugendtyylinen upea kivilinna. Se oli Helsingin puhelinyhdistyksen käytössä moniaita vuosia ja nykyisin muuna liiketilana. Sinne oli ylvästä mennä, vaikka itse asia olikin mitä proosallisin. Nyt, jos ei voisi pikaisesti netin kautta maksaa, ei olisi yhtään mukavaa käydä kulloisessakin paikassa laskun kanssa. Niin vain oli ennen, jos ei tahtonut pankin tiskillä asiaa hoitaa. Oli juoksutyttöjä ja -poikia, jotka ainakin firmoilla hoitivat näitä asioita. Nykyisin heidän nimikkeensä on lähetti tai kuriiri ja toimenkuvakin muuttunut.

Tästä tulikin mieleen. On mentävä nettiin ja maksettava Kotipalvelun suihkutuslasku. Maanantait eivät ole ilmaisia.
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti