Töölö oli kylä ja se kylä liitettiin Helsinkiin kuningatar Kristiinan lahjoitusmaana joskus 1600-luvulla. Töölö oli aitoa luonnollista laidunmaata. Oli lehmiä ja lampaita, sikoja ja hevosia. Oli metsiä, joista puutavaraa vallan laivattavaksi asti. Töölönlahden savimaihin raivattiin peltoja. Perustettiin tiiliruukki. Tulot ruukista piti panna uuden kivikirkon rakentamiseen. Punainen kukko tuli ja poltti kirkonalun vuonna 1654. Tiilille ei ollut enää menekkiä.
Oli. Myöhemmin, kun syttyi Hattujen sota ja Viaporiin kaavailtiin linnoitusta. Helsinki alkoi vaurastua, mutta metsät alkoivat huveta. Ei ollut enää puun puuta Helsingin niemellä. Kuningas Adolf Fredrik 1752 esitti, että Töölön metsät (Töölöhän oli kaukana varsinaisesta kaupungista) säästettäisiin Viaporin rakentamiseen. Hesperian puiston metsä oli hävinnyt, kun puut kaadettiin venäläisten viivyttämiseksi Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1742.
Nykyisen Pallokentän paikalla Töölössä oli suo ja se nimi oli Krasnasieffin suo. Nimi tuli kasakka-atamaani Krasnashukista, jonka suomalainen rakuuna Isak Oxman tappoi samaisella suolla 1742. Kuka ajattelee Pallokentällä pelatessaan sen historiaa? Eikä edes Krasnashuk kummittele siellä. En ole ainakaan kuullut.
Töölönlahden pohjukassa oli 1700-luvulla suoniityllä hapelähde. Sinne rakennutti kauppias Myhr kaivohuoneen, jonka tervehdyttävää vettä nauttivat myös pormestari Bock ja raatimies Pipping ihan kansainväliseen tapaan. Helsinki mannermaistui hyvää kyytiä.
Varsinainen Helsinki oli 1800-luvun alussa vain nykyisen Senaatintorin ympäristö, Kruununhaka, Kaartinkaupunki ja Bulevardin katu. Kaavoittamatonta alaa oli paljon ja kaupungininsinööri Gyldén alkoi haaveilla Töölön maita huvilapalstoiksi, joita voi vuokrata. Palstoitus aloitettiin ja Töölö, Hakasalmi, Toivo ja nykyinen Mäntymäki saatiin hyötykäyttöön. Kaupunki alkoi vähitellen levittäytyä. Ravintoloita perustettiin ja venäläisten lisäksi muitakin ulkomaalaisia yrittäjiä alkoi ilmaantua. Oli hyvää ruokaa ja viihdettä. Juostiin pussijuoksua, kiipeiltiin saippuoituja tankoja pitkin. Lystiä oli monenmoista. Hesperian puisto oli ilottelupaikkana kuuluisa ja olihan siellä Tivolikin ja ravintola, joka tosin paloi kahteenkin kertaan. Ravintoloitsija lopetti uran ja perusti kivennäisvesitehtaan. Hän oli Petter Sjögren.
Tämmöistä sillisalaattia Töölöstä, olkaa hyvä. (Lähde Narinkka 1986)
Olipa taas mielenkiintoista luettavaa Helsingin menneisyydestä. Kiva, että silloin tällöin kirjoittelet näitä. Mistähän tuo sana Töölö juontaa juurensa?
VastaaPoistaMarjatta, jos todella haluat tietää Töölö-nimen alkuperästä jotain, lue blogikirjoitukseni "Töölö" 17.10,2014. Siinä asiaa kaivelen. Tosin Töölö- nimen oikeaa alkuperää ei varmuudella tiedetä, vain spekulaatiota.
Poista