"Vesa Keskisen ja Jane-vaimon ikäero paljastui", kertoo uutinen. Mitä sitten, kun se paljastui? Tekeekö Suomen kansa jotain tällä sensaatiomaisella paljastuksella? Minä en ainakaan. Keskisen tiedän. Hän on kauppias Tuurissa, eteläisellä Pohjanmaalla Alavus-nimisessä kaupungissa. Tiedän siksi, että Keskisen kaupasta on tv-ohjelma, jota en ole katsellut. Olen vain ihmetellyt, miksi Keskisen kaupasta on tehty tv-ohjelma? Ei Salosen lihakaupastakaan ole tehty. Se oli Minna Canthin kadulla Helsingissä. Ja hyvä lihakauppa olikin.
Tuurin tv-ohjelma ja ne muut, joita en katsele, mutta ohjelmistosta tiedän ja joskus kanavia selatessani näen vilauksen ohjelmista, joita en siis suurin surminkaan pysähdy katselemaan, kuuluu sarjaan: onko suomalainen televisiomaku tällaista? Alastomia ihmisiä kirmaamassa etsimässä toisiaan ja tietyt paikat ihmisissä on verhottu sumuun. Sitten on suurin pudottaja, jossa joku pudottaa painoaan ja lopputuloksessa studioyleisö huudahtaa aah ja ooh. Huutokaupat kiinnostavat, vai kiinnostavatko? Joku myy ja toinen ostaa huutamalla. Ruoka- ja hääohjelmia piisaa loputtomiin. Jotkut laittavat ruokaa, maistellaan ja arvostellaan. Hääpukua sovitetaan, kamerat käyvät, tuleva morsmaikku pyörähtelee ja ystävät arvostelevat kolttua. Ihan vieraita ihmisiä. Herttinen, olenko minä joku kummajainen, jota ei pätkääkään nämä lajit kiinnosta?
Entäs elokuvat? Nähty moneen kertaan, samat leffat kiertävät ruudussa lyhyin välein. Sarjatkaan eivät kiinnosta, ei kotimaiset, ei ulkomaiset. Uutisissa on jotain uutta ja säätiedoissa. Tykkään sanoista "epävakainen" ja "viileä".
Otin eilen sateensuojan mukaan kaupungille. Ei satanut. Stadionilta karanneita voimistelijoita joka paikka täynnä. Taksinkuljettaja ei tiennyt, vaikka oli suomalainen, mitä "eteenpäin" tarkoittaa. Kysymys kuuluu joka kerta "suoraanko?" Jos menisimme muualle, sanoisin sen. Vasen ja oikea on myös monille tuntematon suunta. Kun pyydän "vasemmalle", usein käännytään oikealle. Ovatko taksinkuljettajat jo sitä ikäluokkaa, joka nuoruudessaan puhui tekstiviesteillä ja sanavarastoa ei juurikaan tarvittu? Lyhyitä lauseita ja usein ilman verbejä.
Minä olen pettynyt nykyihmiseen, tv:n nykyohjelmiin ja nykyitseeni ja ihmettelen, miksi minua ei kiinnosta Vesa Keskisen ja Janen ikäero. Menenkin tästä ihmettelemään lisää.
Älä suotta harmittele! :) Minä olisin pettynyt, jos minua em. asiat kiinnostaisivat. Silloin olisi jotain pahasti vialla. En erityisemmin pidä kotimaisista ohjelmista, jotka on tehty ostettuun formaattiin; jotenkin ne aina epäonnistuvat ja yleensä sitten tahattoman koomisesti. Niin, ettei edes naurata vaan tuntee korkeintaan myötähäpeää. En katsele tv:tä vaan haalin katsottavat Ruudusta, Katsomosta, Areenasta ja yleensä jotain löytyy...
VastaaPoistaTaksiasiasta: usein tuntuu, etteivät kuskin kuuntele asiakasta. Minä olen muutamankin kerran saanut kurinpalautusta, kun olen yrittänyt neuvoa ajamaan helpompaa tai suorempaa / edullisempaa reittiä! Asiakas ei saa neuvoa, ei...
Nyt huomasin, Polgara, miten vikkelään luet. Olin justiinsa saanut nuolen julkaistaan-kohtaan, kun näytölle ilmestyi jo kommenttisi. Hyvä on, että on joku muukin, joka ei tykkää mainitsemistani ohjelmista. Olemme siinä kohdin samaa maata.
PoistaNyt olen kanssasi niin samaa mieltä television tarjonnasta, että jotain on sanottava. Ihanaa, kun joku sanoo sen ääneen mitä itsekin ajattelen ohjelmista. Tuntuu kuin televisio aliarvostaa katsojaa ohjelmatarjonnallaan. Kokkejakin tulee oheisilmiöineen uusintoina uusintojen perään. Ei kiinnosta hääpuvut eikä kakut sen paremmin kuin tositv-tähtöset. Ja nämä kotimaiset - pyh ja pah.
VastaaPoistaMukavaa kesän jatkoa teille molemmille.
Kiitoksia, Tiuku, kommentista ja saman mielisyydestä. Hyvää viikonloppua.
PoistaTulen puolustamaan tosi-tv-ohjelmia :) Niiden taso on suoraan verrannollisen sen kanssa, millainen ihminen sattuu olemaan vuorossa. Vaikka en seuraa niitä mitenkään säännöllisesti, olen vuosien varrella sattunut pysähtymään aina joskus jonkun ohjelman kohdalla - ilmeisesti juuri siksi, että ohjelman henkilö on heti ollut niin vangitsevan vilpotön. Ja muistan vielä muutaman vuoden takaakin esim. erään Koirakuiskaaja-jakson ja erään naisen jostakin laihdutusohjelmasta ja erään naisen jostain tyyliohjelmasta ja erään, jota supernanny opetti hymyilemään ja monia muitakin. Nämä ihmiset tuntuivat olevan niin omia itsejään ja vilpittömän teeskentelemättömiä, heidän tarinansa niin aito. Väitän, että tällaiset ohjelmat parhaimmillaan kyllä avartavat omaa näkemystä ihmisistä ja erilaisista elämänkohtaloista.
VastaaPoistaOlipas, Anonyymi, tyhjentävä ja ansiokas puolustus! Ymmärrän joidenkin ohjelmien (esim. laihdutus, pukeutuminen jne) antavan vinkkejä ja kannustuksia omassa elämässä ja ehkä myös huomaavan muillakin olevan samanlaisia pulmia. Näitä ohjelmia vaan on aivan liikaa. Juuri oli joku tutkimus, jossa kerrottiin tositv-ohjelmia olevan prosentuaalisesti enemmän kuin muita. Minä taas puolestani en aina uskoisi näiden ohjelmien todenperäisyyteen. Onhan kysymyksessä tv-ohjelma! Annan kuitenkin kaikkien kukkien kukkia ja käännän kanavaa.
Poista