Huomenna me sen tiedämme, tuleeko Helsinkiin Quiet Animal tai jokin muu Guggenheimin museoksi. Kauan tätä on odotettu, kansakin sanonut mielipiteensä. Olin alussa innostunut minäkin, mutta sitten väsähdin, etten sanoisi, jollain lailla järkiinnyin: mitä ihmettä Suomi tekee Guggenheimilla? Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen jonkunlainen joutsenlaulu, vaikka hänen tämän hetkinen virkakautensa päättyykin vasta vuonna 2019. Guggenheimin tulo Helsinkiin tietää kyllä hänen hattuunsa komeaa sulkaa. Huomenna siis tiedetään, levittäytyykö eteläiseen Helsinkiin "Pöytäliina".
Kun menee varhain nukkumaan, herääkin varhain. Näin minä nykyisin. Tosin jaksan valvoakin, jos niikseen tulee. Eilen olin ennen yhdeksää vuoteessa ja aamulla katselin virkeänä viideltä kelloa. Tänään pesupäivä. Menen myös säälliseen aikaan kysymään O-naapurilta, jos tulisi vahtimaan puolisoa, että pääsisin hakemaan Laaksosta Eevan. Olisi sitten valmiina keskiviikkona fysioterapeuttia varten, jos vaikka jo yritettäisiin miestä seisottaa.
Lämmintä luvattu. Ei hyvä. Muualla maailmassa ihmisiä kuukahtanut kuumuuden takia ja meilläkin sydänsairaat ja iäkkäät kärsivät. Juoda pitää ja kun ei janota, ei juoda. Juomista pitää uupumatta tuputtaa. Poliklinikat täyttyvät tiputukseen pyrkijöistä. Puolisokin kerran vietiin kuivuneena Haartmaniin. Nyt ei tarvitse ymmärtääkseni lähteä sairaalaan, vaan Kotisairaala hoitaa homman kotona.
Painajainen Helsingin Sanomissa: ihmiskunta tuhoutumassa. Samoin käy kuin 65 miljoonaa vuotta sitten dinosauruksille. Ykskaks ei ollutkaan. Ilmastonmuutos, väestön ja kulutuksen kasvu, metsien hävitys yms. Nämä ovat syyt, kun selkärankaiset puhaltavat pelin poikki. No, moni sukupolvi täällä vielä polkuja tallaa, mutta loppujen lopuksi tämä ennuste on väistämätön. Ja sitten aikanaan kaikki alkaa taas alusta. Tämä on asian positiivinen puoli.
Nyt aamupuuhiin. Hyvää huomenta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti