Eilinen minulta syvää paheksuntaa saanut roskaläjä jätehuoneen ulkopuolella sai lopulta selityksen, kun vein itse roskat. Ovien lukot jälleen rikki, ei päässyt sisälle. Soitin huoltoon. Mies tuli ja nyt taas pelaa. Jos ei vaihdeta lukkoja, tämä riesa on uusiutuvaa. Lokkien kannalta hyvä asia, juhla-ateria tiedossa. Eivätkä ne ole mitään kalalokkeja, vaan isompia lintuja. Selkälokki, merilokki, harmaalokki? En tiedä. Suuria olivat. Yhdellä nokan koukkauksella repesi muovipussi ja maukas sisältö valui ulos. Ei kun herkuttelemaan.
Mistä lokki-sana tullut? Veijo Meri ei kerro mitään, mutta Kaisa Häkkinen etymologisessa sanakirjassaan tietää sanan esiintyneen ensimmäisen kerran suomen kielessä 1700-luvulla Daniel Jusleniuksen sanakirjassa ja muotona "louve" sata vuotta aiemmin Raamatussa. "Lokilla" on variantteja, lokka, loue, loukain, louke, louve, loukki jne. murteissa käytettyjä ja käytettäviä. Sanojen "historia" on mielenkiintoista.
HS tietää Espanjassa kodinvuokraamisen yöksi ohittaneen hotellipalvelut. Riskaabelia hommaa. Mistä tietää, että öitsijä on kunnollinen? Ettei käy niin, kuten eräälle ystävälleni, joka vuokrasi kotinsa muutamaksi kuukaudeksi ja palatessaan näki hävityksen kauhistuksen. Eikä se riittänyt, vaan häneltä oli viety tavaroita ja vuokra jätetty maksamatta. Toisaalta taas blogeissakin on kirjoitettu onnistuneista kodinvuokraamisista. Kaupan päälle tulee vielä paikkakunnan tuntija, joka opastaa paremmin kuin matkaopaskirja. Tuskin itse menisin kovin mielelläni jonkun kotiin edes yhdeksi yöksi. Olen vannoutunut hotellimatkaaja. Toki olen ystävien luona yöpynyt aikoinani ja se menetteli. Hotellissa on oma vapaus, ei ole ikään kuin tilivelvollinen kenellekään, tulee sopivasti passatuksi eikä itse koe minkäänlaisia velvoitteita, kaikinpuoliselle mukavuudelle antaa arvoa.
Minä tuskin enää matkailen missään, paitsi unissa ja unelmissa. En tohtisi edes Tallinnassa käydä puolison intervallihoitoaikana. Olen ikuinen huolehtija ja koko ajan murehtisin hänen hyvinvointiaan. En nauttisi. Pitempää matkaa en edes ajattelisi. Minulla on ystävä, joka jätti sairaan miehensä hoitoon ja lähti pariksi viikoksi maapallon toiselle puolelle. Mitään ei milloinkaan sinä aikana tapahtunut ja kun mies kuoli, oli vaimo vieressä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti