10. kesäkuuta 2015

ALBERT SAI OMAISHOITAJAPALKKIOTA

Heräsin tänään puolison yskintää paljon ennen kellon soimista. Oli kellolla varmistettava herääminen, kun tulee sairaanhoitaja katsomaan makuuhaavaa ja ottamaan verikokeet puolisolta. Ikävintä on se, että joudun puolison rauhoittamaan pillerillä verikokeen ottamisen onnistumisen vuoksi. Jos en niin tee, ei asiasta tule mitään. En vain pidä tämmöisestä.

Herkun pojat toivat tilaamani tavarat ja ottivat vettä auton vuotavaan jäähdyttimeen. Pääsevät kuulemma kahdella litran pullollisella takaisin Stockmannille. Tuli mieleen omien autojen viat kesken ajon. Eräs vanha auto ei tykännyt sateesta ja jätti kerran keskelle katua ratikkakiskojen päälle. Onneksi tuli apuvoimia työntämään ja saimme menopelin syrjemmälle. Kaikkea on sattunut vuosikymmenten aikana. Puolisolle ei niinkään. Uudemmat autot ja välillä työsuhdeautot. Olen aina pitänyt autolla ajosta. En niinkään Helsingissä, mutta mitä pitempi ajomatka muualle, sitä paremmalta on tuntunut. Ja pitkiä matkoja on tullut tehdyksi niin koti- kuin ulkomailla. Nyt ajelen lyhyitä matkoja taksilla. Huomennakin, tuuraajapäivänä.

Tulikin mieleeni, kun taannoin juttelin omaishoitajuudesta ja eräs ystäväni on sanonut, että ennen ei maksettu mitään palkkiota omaisen hoidosta. Väärin. Tarkistin asian. Ainakin Aleksis Kiven (1834-1872) kohdalla Nurmijärven kunta maksoi Aleksin hoitamisesta  Albert-veljelle neljä tynnyriä rukiita. Eikä tämä ollut varmaankaan ainoa omaishoitopalkkio 1800-luvulla Suomessa. Rahana ei niinkään maksettu, mutta juuri aineellisena tukena ruokapöytään.

Perjantaina on Helsinki-päivä. Ennen  menimme, puoliso ja minä, sitä viettämään ja ohjelmaa riitti kaupungin täydeltä kuten taas tänäkin vuonna. Joskus ennen se oli päivä, kun ratikassa pääsi matkustamaan ilmaiseksi. Tuskin enää. Muita ilmaistapahtumia riittää. Stadin friidu ja Stadin kundi julkaistaan. Tämä on Stadin Slangin heiniä ja Espan lavalla on näyttävä tilaisuus. Meille tulee 12.6. fysioterapeutti, eikä puoliso tule asiasta pitämään. Voi olla, että on ensimmäinen ja viimeinen kerta, jos terapian kohde on kovasti vastahankainen. Fyssarin olen hankkinut nyt yksityispuolelta, jos hänellä olisi enemmän motivaatiota hankalan potilaan kohdalla kuin kunnan väellä. Aikaa varattu jopa 45 minuuttia. Että semmoinen Helsinki-päivä meillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti