Helsingin kaupunginorkesterilta ilmoitus: "kympillä konserttiin". Minä olen menossa neljällä eurolla myöhemmin. Katsoin kuitenkin "kympin" ohjelmiston ja kuinka ollakaan tammikuussa on Mozartin sinfonia nro 38 "Praha". Kaivoin sen esille ja kuuntelin. Luin samalla Vihisen jutun siitä Mozart-kirjassa. Luettuani suljin silmäni ja kuuntelin puoli tuntisen sinfonian loppuun.
Eilen katselin elokuvan Gertrude Bellistä. Oikeastaan se oli minusta leffamainen dokumentti, koska Gertrude on ollut elävä oikea ihminen. Näytti naisen paikan aikanaan ja elokuva sopii hyvin tähän #me too-aikaan. Ihailen vahvoja naisia, jotka mennä rymistelevät halki miesten maailman saaden miehet tuntemaan kunnioitusta ja ihailua. Tekisi mieli sanoa, että Gertrude Bell oli "hyvä jätkä", mutta se ei nyt sovi teemaan.
Olen tänään lähdössä ulos ihmisten ilmoille. Monta päivää sisällä. Roskiksella sentään käyty, ja silloinkin pihatie hiljainen. P-D:n antama amaryllis kukoistaa ja nuoremman K:n tuoma kukkalaitos komeilee olohuoneen pöydällä. Pieni kuusipuu valaisee ja kynttilät palavat. Joulu oli jo, mutta pidän koristeet vielä vuoden vaihtumisen ylikin. Sitten puretaan. Hämmästyin huomatessani eilen, että ovessa rappuun on naula! Onko se ollut siinä koko ajan? Kiipesin heti joulutarvikehyllylle ja valitsin ovikranssin. Ilahduin kovasti.
Illalla luin taas Mozartia. Kohta päättyy. Ennen kuin rynnistän kirjakauppaan, luen kaikki kesken jääneet. Tämä olkoon vaikka uuden vuoden lupaukseni. Ei ole järkevää ostaa kirjaa ja sitten jättää kesken. Eikä kesken jättäminen edes johdu, ettei kirja olisi kiinnostava.
Nyt suihkuun, julkisivu kuntoon ja menoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti