TERVEISIÄ AGRICOLALLE

HS on kysellyt englannin kielen vaikutuksesta suomen kieleen. Heikki Aittokosken kolumni valaisee asiaa. Mitkä ovat inhokkisanat? Monilla, kuten ehdottomasti minullakin,  saavat sanat "öbaut" ja "pitkässä juoksussa" (the long run of time) ihon kananlihalle ja mieleen suuren ärtymyksen. Niin ikään sinä-passiivi saa minut huokaisemaan. Kun joku teini juttelee, on se usein aivan vierasta kieltä näiden omituisiksi muokattuine englannista tulleiden sanojen kanssa. Kieli muuttuu, sanotaan. Tietysti näin tapahtuu, mutta miksi se muuttuu kummalliseksi englanniksi? Joku voi huudahtaa tähän väliin riemuissaan "jessss". Seuraavan lainaan suoraan Aittokosken kirjoituksesta: "Mikset sä defendaa kunnolla, ku sun taunii vastaan on tulos sairaan mässiv ättäk? Sä faindaat lisää amorii, ku pressaat tota buttonii." Jos joku ei ymmärtänyt, niin nämä lausehirvitykset ovat suomeksi seuraavia:  "Mikset puolusta kunnolla, kun kaupunkiasi vastaan hyökätään ankarasti? Saat lisää suojausta, kun painat tuota nappia." Mitäs tuumitte? Terveisiä herra Agricolalle!

Eilen iski nuha. Yllättäen ja yks kaks. Nukuin koko iltapäivän ja se teki hyvää. Ruoka ei maistunut. Keitin kaurapuuroa ja oikein hauduttamalla  vesihauteessa. Niin tein joskus ohrapuuroa, ellen pannut uuniin, joka on minusta sitä parasta puuroa. Nykyisin puuro on jäänyt taka-alalle, mutta nyt leipomishurmoksessa tuli hankittua kaurahiutaleita ja kun se hurmos katosi niiden poskelleen menneitten muffinien mukana, niin hiutaleita jäi muuhun käyttöön. Ehkä minusta tulee puuroihminen.

Muutama joulukorti jo tullut. Ennen niitä sai niin paljon, että pantuani sinitarralla eteisen oveen, tuli ovi täyteen. Ei taida olla enää sinitarraakaan. Kynttilät sytytän joka päivä. Tuntuu mukavan kodikkaalta. Olen aina kynttilöiden liekeistä pitänyt. En keinotekoisista. Niitähän on erilaisia versioita, vaikka paristolla liekehtiviä.

Vesijumpassa on joululoma. Vasta tammikuun toisella viikolla aloitamme. Joku oli ostanut ohjaajalle joululahjan ja muut kiemurtelivat noloina, kun eivät antaneet. Joskushan kerätään rahaa yhteislahjaa varten. Ohjaaja ei kurkistanut lahjakassiin sisälle, mutta kehui kassin ulkonäköä. Kysyi meiltä, eikös olekin kaunis?  Me myöntelimme auliisti.Tämän jälkeen lämmittelimme, joka aloittaa aina jumpan. Pyöritellään, ojennellaan, venytellään ja köyristämme selän, avaamme rinnan. Tässä vaiheessa olisin jo valmis lähtemään pois. Hommat tuli tehtyä.

Nukuin melko mukavasti taas yön öbaut kuusi tuntia. Pitkässä juoksussa sä et voi sille öbaut mitään, että sä aina välillä valvot yöt. Enkä minäkään voi