Luin Helsingin Sanomista, että kaikki nykylapset eivät tiedä, mikä on kala! Ennen lehmä oli ainakin kaupunkilapsille tuntematon olento. No, jos kala kauppiaalta ostetaan fileenä, niin eihän lapsi voikaan tietää, miltä se näyttää kokonaisena fileineen päivineen ja että se on silloin kala. Pakastepakkaukset hämäävät vielä enemmän. Kalapuikot! Sitten on vielä kalakukko, joka sekoittaa lopullisesti. Kala vai kukko? Tietääkö lapsi, mikä sitten on kukko? Kanan ehkä paremminkin. Lammas on tuttu wc-paperimainoksista. Vuohi taas ei ehkä niinkään. Hevonen tunnetaan. Joulupukki ajaa semmoisella joskus ja poni on monelle lapselle rakas ja omistamisenkin kohde.
Afrikan lapset eivät liioin tunne eläimiä, joita kuvitellaan tepastelevan kaikkialla siellä. Kaupunkien koululaisille eivät leijonat ja paviaanit ole suinkaan tuttuja, ei edes tavattuja. Liekö kalakaan tuttu juttu, jos ei asuta vesistön lähellä? Minun kouluaikanani oli luokan seinällä kuvia kaloista ja muista tutuista eläimistä. Siihen aikaan me tiesimme! Minun äitini ei syönyt kalaa, eikä siitä mitään koskaan valmistanut. Ravintolassa isä ja minä söimme aina kalaa. Minä näin kauppahallissa kaloja. Isä kalasti aina tilaisuuden tullen. Myöhemmin mökkiaikana kalastin minäkin joko ongella tai virvelillä. Matoa koukkuun en pannut. Se oli sitä aikaa, kun luonto oli lähempänä ihmistä kuin nykyisin. Kalat ostettiin kokonaisina, kotona fileoitiin. Lapset tunnistivat kalan. Ehdottomasti.
Eilen ahkeroitsin niin, että olin suorastaan itsestäni ylpeä. Minäpä luettelen. Vaihdoin pölyimuriin pölypussin ja imuroin. Pyyhkiskelin pölyt pinnoilta. Kiipeilin tikkailla ja ulotutin itseni ylähyllyille. Otin tavaraa alas. Pakkasin. Paistoin broileria sekä kalkkunaa. Pyyhin Sinipiialla keittiön lattian. Soitin E:lle, mutta ei vastannut. Puhdistin kylpyhuoneen lattiaviemärin. Päätin katsella Morgan Freemanin dokumentin ihmisyydestä. Katsoin illalla oikean lottorivin, enkä voittanut edes kymppiä. Lonkka kenkkuili, mutta mieli oli hyvä kaiken raskaan raadannan jälkeen.
Tänään olisi tavan mukaan lepopäivä, vaan kun ei ole. Pakkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti