22. heinäkuuta 2016

MINÄ MENIN STADIIN

Eilen Gasellin korttelissa Holmaston Raha- ja antiikkiliikkeessä. Talo Helsingin vanhimpia. Rakennettu 1845-47 Jonas Litoniuksen (1810-1864) toimesta ja Litoniuksen suvun jäseniä asuu edelleen talossa. Stockmann vastapäätä Keskuskadun toisella puolella. Menen Holmaston liikkeeseen uudemmankin kerran. Olin tyytyväinen palveluun.

Alan laatia vastausta Otavaan. Sitten odottelen joskus elokuussa toimitusjohtajan sihteerin soittoa, että sovitaan asiaa eteenpäin, jonka takia otin yhteyttä kirjankustantamoon. Asia liittyy 94 vuoden takaiseen juttuun, jolloin Otava oli ollut olemassa 32 vuotta. Nykyisen toimitusjohtajan syntymään oli vielä silloin aikaa 37 vuotta ja minun syntymäni... no, olkoon... Kerron, miksi otin Otavaan yhteyttä, kun asia on hoidettu (ketä se sitten kiinnostaneekaan).

Stockmannilla pasteerailin aivan väsyksiin asti. Piti mennä espressolle First Loungeen huilimaan. Edelleen remontti, osastoja mullin mallin. Lopuksi Herkkuun, kirsikoita, kuhafilee ja Jarlsberg-juustoa. Metrolla Itäkeskukseen ja olin aivan poikki. Lonkkaa särki armottomasti. Kipupilleri ja hetkeksi pitkälleen. Oli pakko jotain syödä, kun lähtiessä nautin vain mukillisen kahvia ja pienen paahtoleivän. Kaikesta huolimatta päivä oli hyvä.

Eräänä päivänä HS:n mielipidesivulla (sain lehtileikkeen L:ltä) puututaan Helsingin siivottomuuteen. No, kirjoittaja ei ole ainoa, joka kiinnittänyt asiaan huomiota. Miksi meillä ei ole kadunlakaisijoita? Heitä on muissa maissa. Synnyinkaupunkini Helsinki oli ennen siisti ja puhdas, kadut pidettiin kunnossa, roskat poistettiin, eivätkä ihmiset heitelleet roskiaan pitkin poikin kuten nyt. Kasvatus? Katselin Citymarketin hedelmäosastolla tummahipiäistä mustiin pukeutunutta äitiä pienen poikansa kanssa. Hän valitsi omenia ja pudotti vahingossa muutaman lattialle. Ei nostanut, ei edes katsonut. Sinne jäivät omenat pyörimään. Poika oppi, että kun ei mamma nosta, en nosta ikinä minäkään.

Yleisiä roskiksia on useissa paikoissa, mutta ihmiset heittävät roskansa sen viereen. Ratikkapysäkit ovat joskus kammottavia paikkoja. Kaikenlaista jätettä tupakantumpeista kaljatölkkeihin. Yleinen välinpitämättömyys rehottaa kaikessa ja se näkyy. Kadunlakaisijat, passipoliisit ja pikkukaupat takaisin!! Kunnioitus sääntöjä kohtaan, hyvät tavat... Mihin ne ovat kadonneet? Vapaa liikkuvuus maasta toiseen Euroopassa edes jonkunlaiseen kontrolliin. Sillä eliminoitaisiin rikollisten pääsy Suomeenkin. Kerrotaan terroristien soluttautumisesta rajaa ylittävien pakolaisten joukkoon. Eikä koira perään hauku.

2 kommenttia:

  1. Välinpitämättömyyttä se on minustakin, ihan meissä suomalaisissakin. Muualta tulleiden kulttuureissa roskaaminen saattaa olla ihan normaalia ja he tuovat sen tavan tänne tullessaan.
    Muistakin kertoa tuo Otavaan liittyvä juttu sitten aikanaan! Mitähän sulla on meneillään niiden kanssa......

    VastaaPoista
  2. Marjatta. Kyllä kerron Otava-jutun ja siitä olen iloinen, että sain toimitusjohtajan kiinnostumaan. Arvelinkin niin. Joskus välähtää! Mukavaa suven jatkoa Sinulle.

    VastaaPoista