4. heinäkuuta 2016

KAUPPAKESKUKSESSA ON TUNNELMAA

Olen jo pitkään himoinnut saada lukea John Keats´in (1795-1821) runoja suomeksi ja viikon kuluttua saan. Tilasin hänen runokirjansa ja toivon siinä olevan kaikki  hänen julkaisemansa 54 runoa. Lähdin kauppakeskukseen ja ostin Stockmannilta yhtä sun toista sekä kaksi muutakin kirjaa Akateemisesta, Antti Tuuria ja kirjan Helsingin menneisyydestä 1700-1800-luvuilla. Katselin ihmisiä, istuin penkeillä kauppakeskuksessa ja jostain kummallisesta syystä päätin mennä sinne jonain päivänä uudestaan tällä viikolla. Enkä edes tuntenut oloani niin tukalaksi kuin yleensä. Paitsi silloin, kun viereeni änkesi maistissa oleva mieshenkilö, joka tivasi "mitä sä olet ostanut meille?" Lähdin pois, kun ajattelin "meille" tarkoittavan lähempääkin kanssakäymistä ja päätin välttää moista.

Ilma oli melkein viileää, taivas pilvessä ja jostain puhalsi kylmähkö tuuli. Urheasti tallustelin ja menomatkalla istuin rollaattorin päällä vain kaksi kertaa. Tipautin Italian kirjeen postilaatikkoon ja muistin, että pitää panna korttikin, koska siellä on syntymäpäivä vielä tässä kuussa.

Ramadan kaiketi päättyy ylihuomenna ja muslimihenkilöitä oli K-marketissa ruokaa hankkimassa, kun taas saa alkaa syödä silloin kun on nälkä auringon kulusta huolimatta. Jotkut musliminaiset ovat erittäin tietoisia pukeutumisestaan. Ovat tyylikkäitä puvussaan ja liinassaan. Ilo katsella. Kun taas joillakuilla suomalaismiehillä on kirjavat sortsit ja eri kuosia kirjava paita. Ehkä loma ja rento meininki. Ja hälläväliä, mikäs siinä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti