22. elokuuta 2013

TÄMÄ ON ILMAN OTSIKKOA

Tässä taas istun illansuussa Laaksosta tunti sitten palautuneena. Tilanne sama. Alan masentua.Puoliso täysin uupunut, ei ota lääkkeitä, eikä syö.Istui kyllä g-tuolissa, kun menin. Sitten vuoteeseen ja alkoi nukkua.Luin Huovista  tekstiin tuskin keskittyen.Kuuntelin puolison hengitystä ja käytävästä kantautuvia ääniä. Hoitaja lohdutteli: kyllä kaikki hyvin käy, pitää antaa aikaa.Taksinkuljettaja oli puheliaan sorttinen, mutta minä pysyin asiakkaan oikeudella vaiti. Helsinki valmistautui Taiteiden yöhön.Espan puistossa hypittiin narua.Iloisia ihmisiä terasseilla ja laivaravintoloissa, kuljeksijoita vailla päämäärää hilpein askelin.Ilta-aurinko taivaalla vielä jonkun aikaa, sitten valmistautuu yön viettoon muualla. Loppukesän viileys oli pannut ihmiset pukeutumaan asianmukaisesti. Monipuolista kulttuuria, musiikkia,kirjallisuutta,taidetta, jokaiselle jotakin yömyöhäiseen asti.

Päivällä järjestelin papereitani kirjoituspöydällä. Niitä on tullut vain pinottua sikin sokin, heitin turhat pois. Maksoin laskuja ja luin Lontoosta tulleen kortin. Kuvapuolella H.M. Queen Elizaberth II kuulemma siksi, kun hänen kruunajaisistaan on tänä vuonna kulunut 60 vuotta. Hänen Majesteettinsa hymyilee kauniisti kuvassa, kimppu kukkia kädessä,asu tyylikäs, korut aitoja. Tämmöisiä kortteja on varmaankin juuri tänä vuonna lähtenyt runsaasti  maailmalle. Minullakin on nyt sitten yksi.

C soitti ennenkuin lähdin sairaalaan. Oli lopultakin päässyt hautausmaalle viemään kukat. Asiaa jahkailtu kuukausikaupalla ja nyt vihdoin poika vei. C pyrkii käymään hautausmaalla tiettyinä päivinä vuodesta, kun minä taas en yhtenäkään. Sukuhautaa peittää meillä hiekkakerros, ei kaipaa kitkemistä, hautakivikin suorassa.Vanha serkku ei liioin enää siellä käy. Isän eläessä isän vein, koska tahtoi vaimoaan käydä tervehtimässä. Nyt on isäkin siellä ja moni muukin meistä. Ehkä minäkin joskus, ellen sitten määrää, että Stockmannin eteen Aleksille tuhkat. Tämä on nimittäin vakavasti otettava haave. Tuulenpuuskan käydessä lennähdän sirosti sisälle, jonne niin monesti vuosikymmenten aikana ovat askeleeni muutenkin vieneet. Jätän itsestäni hitusen verran mieliparfyymini Chanel 5-pullon kylkeen. Loput imuroi siivooja.Ehkä juuri se ulkomaalaistaustainen hymyilevä herrasmies, joka anteeksi pyydellen ohittaa lakaisukoneensa kanssa asiakkaat.

Tilasin Celiasta puolisoa varten taas äänikirjoja. Yhden nimi on Hauskaa Joulua. Nostalgisia joulutarinoita Ahosta ja Runebergista lähtien sekä joululehtisten historiaa. Kuuntelin illalla hartaana yrittäen paneutua joulutunnelmaan.Olin nukahtanut. Pianhan joulunaika kuitenkin koittaa. Runsaan kolmen kuukauden päässähän se on. Eikä kulu aikaakaan, kun kaupat jo pullistelevat joulurihkamaa. Vuosi vuodelta aikaisemmin. Hauskaa Joulua.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti