Tämä pitkä makuuttaminen sairaalassa on poikinut puolison toiseenkin kylkeen haavapainauman, jonka huomaamisesta en suinkaan iloinen ollut. En mitään virkannut liioin. Eilen oli patja vaihdettu. Samanlainen ilmapatja ja sähköllä käyvä kapistus kuin kotonakin, joka liikkumisellaan ihmisen alla aiheuttaa painaumille asennon vaihtoa. Ja istuuhan mies myös jo päivittäin g-tuolissa. On virkeämpi, huomattavasti virkeämpi verrattuna siihen aikasempaan syvässä horroksessa rauhoituslääkkeitä täyteen pumpattuna olleeseen kaveriin. Yhytin uuden, nuoremman, lääkärinkin eilen. Olin ollut huolestunut puolison korkeasta (yli 300) tulehdusarvosta, joka seuraavana päivänä oli 70. Onko mahdollistakaan? Eikä antibiootteja annettu. Tämä lääkäri kertoi laboratoriossa olleen virheen, eikä aikaisempi 300 ollut oikein. Onneksi. Ultrakuvaus mahassa liioin ei näyttänyt muuta kuin mahaa ja keuhkotkin olivat puhtaat. Hyvää kohti mennään!
Tuuraajien esimies soitti.Kyseli kuulumisia. Ei tarvetta vieläkään meille tulla. Soitan sitten, kun puoliso on kotona. Myös E pirautti Oulusta. Sielläkin päin aurinkoa ja runsaasti lämpöasteita, mutta syksy hiipii Perämerenkin rannoille, se on väistämätöntä. Juteltiin tapahtuneet puolin ja toisin ja oltiin jälleen kerran iloisia ystävyydestämme, joka on kestänyt -sekin- jo vuosikymmenet.
Minuun hypähti eilispäivänä Laaksosta tultuani ja syötyäni, ihmeellinen tarmonpuuska. Ryhdyin imuroimaan. Tosin oli hiukan hankalaa, kun piti toisella puolella on rollaattori tukena, mutta jotenkuten, suurpiirteisesti, hommasta selviydyin. Pyyhin vielä pölyjäkin ja olin ylen tyytyväinen sekä itseeni että tulokseen. Tein Herkkuun tilauksen. Tuodaan huomenna. L antoi vinkin mikrovalmiista ranskanperunoista ja minä heti niitä tilaamaan. Ei enää varttitunnin odottelua perunoiden kypsyessä uunissa, vaan parin minuutin valmistuminen mikrossa. Voi tätä nykyaikaa! L lähtee puolisonsa kanssa Krakovaan. Onnelliset! Minun ainoa yhteyteni Puolaan oli alakerran eläinlääkärinaapuri ja hänkin muuttanut pois.Puolaan en ole milloinkaan suuremmin hinkunut ja nyt kaduttaa, sillä Krakova lienee tutustumisen väärti. Senkin takia, että säästyi kuin ihmeen kaupalla toisen maailmansodan pommituksilta. Nyt kelpaa turisteille näyttää Krakovan vanhaa kaupunkia. No, ehkä seuraavassa elämässäni sinne lennän tai aikaisemmin, kunhan olen aaveeksi muuttunut.
Indiskasta olen joskus ostanut intialaisia mukeja. Olen muutamana aamuna juonut aamukahvin yhdestä. Iso ja raskas, siniset kukat, kaunis. Intia on minua kiehtonut, vaikka en sinnekään ole päässyt menemään. No, pannaan myös se tapahtuvaksi tulevaisuudessa. Kiirusta,kiirusta tulee olemaan.
Kiva, että puolisosi alkaa olla virkeämpi. Kun minut oikein valtaa matkakuume, eikä oikein ole aikaa/rahaa jatkuvasti matkustaa, niin olen hyödyntänyt netin ihmeellistä maailmaa. Youtubesta kun löytyy vaikka minkälaista videon pätkää lähes kaikkialta maailmasta. Siinä omassa nojatuolissa istuen olen vieraillut vaikka missäpäin maailmaa :).
VastaaPoistaCurryKaneli,kyllä hiukan on puoliso virkeämpi.Kiitos.
VastaaPoistaMatkakuume on kummallinen kuume, poden sitä itsekin joskus, tosin vaimeampana kuin ennen. Netissä en matkustele, mutta tv:n anti alentaa kuumetta, kun matkadokumenttien kautta pääsee kaukaisiin ja ihmeellisiin maailmankolkkiin.