Minä muistutan erästä filippiiniläistä elokuvatähteä! Tämä kerrottiin eilen Kirrassa. Ja sen kertoi filippiiniläinen hoitaja.Pelmahti eteeni, kun olin rullautumassa Kirran pyörätuolilla puolison huoneeseen ja onnistunut taiteilemaan kävelykepin, kassin ja olkalaukun vielä niin pyörätuoliin, etteivät putoa, kun kädet kelasivat tuolia eteenpäin. Hoitaja kysyi, jos puhun englantia. Sanoin puhuvani, vaikka siitä olisi saanut kuvan, että puhun hyvin, En oikeasti puhu hyvin, mutta ei minua myymään pääse. Hoitaja kertoi kiinnittäneensä ulkonäkööni jo edellisenä päivänä huomiota, koska muistutin erästä hänen maansa filmitähteä. Hän mainitsi elokuvan, mutta en enää muista mikä, kun olin niin häkeltynyt yhtäkkisestä kaakkoisaasialaisesta ulkonäöstäni.
Ehkä minä olen jossain edellisessä elämässäni ollut filippiiniläinen ja jäänyt jotain heikäläistä tähän supisuomalaiseen pärstään.Olen tietysti puhunut sujuvasti filipinoa ja syönyt tottuneesti balut-munia. Esitin kyllä vaatimattomasti, että olen jo vanha raihnainen nainen, enkä luultavasti enää muistuta ketään. En edes entistä itseäni. Hoitaja otti olkapäistäni kiinni ja loihe lausumaan meidän kaikkien vanhenevan. Olin tämän kyllä jo tiennyt ihan vaan peiliin katsomalla. Sitten me puhuimme hänen Suomessa olostaan ja suomen kielen vaikeudesta ja siitä,että hän kyllä Suomessa viihtyy. Siinä kohdin kohosivat kuitenkin hiukan filippiinittären sirot olkapäät, josta eleestä voi päätellä oman makunsa mukaisen mielipiteen. Sitten me erosimme ja minä työntäydyin puolison huoneeseen, enkä edes yrittänyt kertoa hänellä olevan filippiiniläisen näköisen vaimon.
Illalla Kirrasta soitetiin: puoliso siirretty Laaksoon. Sinne sitten. On ollut jälleen keuhkokuvassa ja todettu siellä nestettä. Siitä kummallinen yskä ja röhiminen, johon kiinnitin huolestuneena huomiota. Alettiin antaa nesteenpoistolääkettä. Keskustelin lääkärinkin kanssa, mutta hän kirurgina ei ottanut kantaa mihinkään muuhun kuin sappikivileikkauksen jälkitilaan, joka kuulemma on hyvä ja siitä mies tokenee. Päivittäin käyn puolison luona, kun en osaa enkä halua olla käymättä. Kaiken vaivalloisuuden uhallakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti