Voi pojat! Minulle ilmoitettiin, että puoliso saa nk. sairaalavuoteen. Se tuodaan tänään. Vanhasta soitan Kierrätyskeskukseen, jos noutaisivat sen sekä Samsung-television. Jollain konstilla on näistä päästävä eroon. Aikamoinen rumba tulee, kun vuodetta tuodaan. Puoliso pitää saada vaihdon ajaksi pyörätuoliin ja siinä kököttämään, kunnes saan uuden sängyn laitettua makuukuntoon. Apuvälinelainaamon kavereille annan mukaan meillä lainassa olevia välineitä, joita ei enää käytetä. Pääsemme niistäkin eroon. Sitten kun vielä saisimme luiskat ulkorapulle, niin johan on pullat hyvin uunissa. Eihän tämän paremmin voisikaan olla!
Eilinen päivä oli taas meillä pieniä vaikeuksia täynnä. Puoliso aggressiivinen ja pahantuulinen. Otti kuitenkin lääkkeensä kiltisti, vaikka luulin, että sylkee pitkin nurkkia. Ruuan syöttäminenkin sujui, mutta puhdistushommat menivätkin sitten jälleen kerran poskelleen. Minulla on kolme mojovan oloista mustelmaa käsivarressa. No, nämä ovat tämän työn varjopuolia. Iso joukko omaishoitajia joutuu kamppailemaan samantyyppisten asioitten kanssa. En ole ainoa. Tänään tulossa pesijähoitaja. Viime viikolla puoliso ei suostunut suihkuun. Seuraavana päivänä minä suihkutin ja hyvin meni. Saas nähdä, miten tänään. Vuosien aikana olen oppinut kaikenmoista diplomatiaa käyttämään. Aina ei nekään konstit auta.
Pitkä ostoslista taas huomista tuuraajapäivää varten.. Nyt pitäisi ehtiä myös vaateosastolle. On se aina sellaista touhuamista, että ei ehdi kissaakaan sanoa. Nyt vielä jarruttaa tuo ikävä ishias. Kumma kyllä, kipuun tottuu, kun on asiat toimitettava, eikä hetkellisiä seisoskeluja kivun laantumiseksi voi kaikessa kiireessä toteuttaa. Eikös joku mummokin lumessa mennyt vain eteenpäin? Herkussa on ostoskärryn kanssa helpompaa. Kukaan ei huomaa, kun pidän kärryä tukena.
Rajalan kirjan jatkokuuntelu ei eilen onnistunut. Olin nukahtanut ja lukija aamuun mennessä paasannut kirjan loppuun asti. Uusi yritys.
Vantaalla bussikuskien työnseisaus jatkuu. Tyytymättömyyttä. Onkohan mukana se turbaanikaveri, jolla on yhdenmiehen sota turbaanin käytöstä virka-asun kanssa? Olisiko se nyt niin kamalaa, jos mies saisi pitää turbaaninsa bussia ajaessaan? Vähitellen meidän on totuttava tämmöiseenkin näkyyn kuitenkin busseissa. Näin on käynyt maailmallakin. Turhaa on potkia tutkainta vastaan.Isommatkin asiat muuttuneet ja muuttumassa kaiken kansainvälistymisen kylkiäisenä. Kun tulen kummittelemaan esimerkiksi sadan vuoden kuluttua, ovat asiat myös Suomessa eri mallilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti