1. joulukuuta 2013

MISSÄ ON MUN JOULUMIELI?

Vettä sataa ropisee. Myrskyn sekaista tuulta luvattu. Plusasteita. No, en minä lunta kaipaakaan, enkä revi pelihousujani, vaikka joulukin olisi musta. Kyllä Petteri Punakuono osaa lumettomassakin maisemassa tiensä löytää kilttien ihmisten luo. Joulumieli ei ole vielä tykönäni, saas nähdä tokko tuleekaan. Ensimmäistä adventtisunnuntaita tänään vietetään. Kynttilän voisin sytyttää. Monilla parvekkeilla jo iloiset jouluvalot, vaan ei meillä. Ainakaan vielä. Olen totaalisesti laiskistunut, mutta syykin hyvä: nivelrikon kourissa laahustaminen tämmöisissä askareissa ei ole helppoa. Jos saan kutakuinkin kunniakkasti päivän pulkkaan pakollisine tehtävineen, hyvä niin.

Herra V viidennestä rientää aina paikalla ollessaan auttamaan, kun konttaan rollaatori piripintaan sullottuine roskisnyssyköineen jätehuonetta kohti. Eilenkin. Siinäpä herrasmies! Vaikka pääsen minä itsekin. Herra V:n teini-ikäiset lapsetkin auttavat tai ainakin kysyvät, jos haluan. Kasvatuksessa on eroja, on. Ystäväni C taas tässä soitteli ja moitti alapuolella asustavan perheen lapsia riiviöiksi. Vikahan ei ole lasten, vaan vanhempien. Perheen isä on kuulemma ajat sitten luovuttanut ja äidilläkin on muuta tekemistä kuin opettamista lapsilleen oikean ja väärän eroa. Ei lapset tämmöistä itse tiedä. Aina kun lapset huutavat, itkevät tai muuten mekastavat, hyppii C  omalla lattiallaan ja se kuulemma tepsii. Tulee hiljaista. No, onhan se vekkulia, että rouva vielä tuossa iässä kykenee hyppimään. Hätä ei lue lakia. Tässäkin rapussa joku on suivaantunut tämän kerroksen koiran haukkumiseen ja ulvomiseen. Siitä on jo vuosien ajan napistu, puhuttu koiran omistajan kanssa, oltu yhteydessä isännöitsijään jne. Lopulta koira sai sitruunapannan ja rappu rauhoittui. Nyt on taas alkanut yksin ollessaan ja yksinoloa on päivisin monta tuntia. Joku oli liimannut hissin peiliin lapun, jossa ei hyväksytty koiran ulinoita. Allekirjoituksena "Talon asukas". Itse en ole koskaan arvostanut näitä nimettömiä lappusia, joita liimaillaan sinne ja tänne. Miksi ei oteta suoraan koiraperheeseen yhteyttä, kun kuitenkin tiedetään kuka on tämä "nimeltä tunnettu koiran omistaja", kuten lappuun oli kirjoitettu?

Jaahas, ollaan jo siis niin pitkällä, että ensi viikolla vietetään itsenäisyysjuhlaa. Nyt Tampereella. Julkisuuteen lipunut tietoja, kuka on kutsun saanut ja kuka ei mene pippaloimaan. Pitkälle toista tuhatta kutsuttua kuitenkin juhlapaikalle mahtuu, jotta on siinä taas presidenttiparilla kättelemistä. Mansen Tapola ei saa mustaa makkaraansa pitopöytään, enkä tiedä, onko tarjonnutkaan. Olisihan se semmoista sähläämistä ja kädet rasvaantuu. Eikä sovi tyyliin. Mielenkiintoista seurattavaa sohvan nurkasta, kun on monia muutoksia presidentinlinnan kalaaseihin verrattuna.  Minä ainakin istun kuin tatti katselemassa.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti