Tahdonpa luettuani "Seitsemän veljestä" päättää siitä kirjoittamisen Aleksis Kiven sanoihin. "Mutta tässä on kertomukseni loppu. Ja niin olen kertonut seitsemästä veljeksestä Suomen saloissa; ja mitäpä kertoisin enään heidän elämänsä päivästä ja sen vaiheista täällä? Se kulki rauhaisesti puolipäivän korkeudelle ylös ja kallistui rauhaisesti alas illan lepoon monen tuhannen, kultaisen auringon kiertoessa".
Panin kirjan hyllyyn ja olen ylpeä, että meillä on Aleksis Kivi.
A tehnyt ihanan Välimeren risteilyn MSC Divinalla. Käyneet satamissa siellä ja täällä, syöneet hyvin, nauttineet laivan ohjelmista, tutustuneet ihmisiin eri maista. Yli 300 m pitkä risteilyalus. Laskettu vesille 2011. Ystäväni oli nauttinut täydestä sydämestään ja nyt minäkin kuultuani matkan eri vaiheet. Onnellinen, onnellinen A!
Juon tässä vielä hitaasti nautiskellen cappuccinoa tai lattea, mitä siitä kulloinkin taitamattomissa käsissäni syntyy. Sitten valmistautumista uimahallia varten. Huomenna asioille. Nyt katsellessani ikkunasta, ovat lehtipuut saaneet roimasti väriä, etupäässä keltaista. Koivujen lehdet kutistuneet ja rypistyneet, putoamista vailla. Metsikköni silmien edessä on vähitellen pelkkä kalju puusto ja valmiina vastaanottamaan ensilumen oksilleen. "Ihanaa", sanovat ne ihmiset, jotka hamuavat valoisuutta. Minä en sano. Syksyn pimeys on niin armelias. Kuin kynttilänvalo sisällä.
Kaikki korut pois vesileikkiä varten. Kloori ei tee niille hyvää. Olen kaikinpuolisesti alaston, enkä yhtään kotonani uimapuvussa, vaikka siinä on hame. Urheasti vaan polskimaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti