Enpäs päässytkään Aleksis Kivestä noin vaan eroon vielä. Tarkastuskäynnillä kirjahyllyssäni osui silmiin kirja 108 vuoden takaa WSOY:ltä. V. Tarkiainen Aleksis Kiven "Seitsemän veljestä", kirjallinen tutkimus. Tarkiainen paneutuu Veljesten syntyyn, todellisuuspiirteisiin, kehitykseen ja kirjallisiin liittymäkohtiin, yleiseen laatuun ja merkitykseen. Aikamoinen työsarka. Kivi työsti veljessarjaansa enemmän kuin mitään muuta teostaan. Muutti, oikoluki, korjaili, otti pois ja pani uutta tilalle. Ilmestymisaika venyi. Tarkastutti Suomalaisen Kirjallisuuden seurassa. Lopulta tuli tieto, että kirja painetaan ja julkaistaan. Kivi sai kirjailijapalkkiota 700 markkaa. Runeberg oli saanut vahvan kilpailijan.
Tarkiaisen kirja panee aivastuttamaan. Ei ole pölyinen, mutta jokin ärsyttää noissa vanhoissa kansissa ja sivuissa. Aion sen huolella kuitenkin lukea.
Nukuin unipillerin vaikutuksella koko yön. Otin rohkeasti yhden illalla, kun vielä kahdentoista maissa kiepuin levottomana vuoteessa. Olin pannut vielä unisukiksi puuvillaiset valkoiset pehmeät sukat jalkaan. Valmistelut unen tuloon siis varsin voimalliset. En edes tiedä, koska olin nukahtanut. Unipilleri vaikuttaa yleensä pian ja sammuttaa minut kuin sen kuuluisan saunalyhdyn.
Hedelmävadissa on seitsemän lajia hedelmiä. Katselin niitä ja mietin, kuinka paljon niistä mikin ja kaikki yhteensä vaikuttavat ilmastokuormittamiseen. Saako ihmisparka syödä mitään, kulkea missään, lämmittää huonettaan, pestä pyykkejään? Ehkä olisi parasta hiilijalanjäljelle, jos lakkaisimme olemasta, emmekä missään tapauksessa siittäisi lapsia lisää. Tämä läppärin naputteleminenkin aiheuttaa ties mitä, hissillä ajelu, ovikoodin käyttäminen ulko-ovessa, imuroiminen. Tästä kaikesta tulikin mieleen, että tänään on ainakin pestävä koneella pyykkiä. Kunhan tästä aamu kunnolla urkenee ja olen saanut aamulatteni ja lopettanut hiilijalanjäljestä miettimisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti