Huomisen polskutteleminen on arvoitus. Tämän hetkisten tietojen mukaan käyttämäni uimahalli toimii normaalisti lakon aikana. Ja jos toimii, onko altaassa tunkua monen muun hallin ollessa suljettuna? Pitänee neuvotella K:n kanssa.
Amos Rexiin menemisen siirsimme suosiolla kevään puolelle. Yleisöä riittää uuden taidemuseon ovelle päivittäin pitkäksi jonoksi asti. Suomalaisista on tullut museokansaa.Me emme ole jonotusihmisiä, K ja minä. Mutta Ateneumiin ei ehkä ole jonoa sen uuteen näyttelyyn "Kohtaamisia kaupungissa". M soitti ja sovimme treffeistä ensi kuussa. Käymme tutkailemaan, millä tavalla kuvataide kertoo kaupungistumisen vaikutuksesta suomalaisten elämäntapoihin 1900-luvulla. Tästä on kertomassa näyttelyn 300 teosta. Ei olisi ollenkaan pahitteeksi, vaikka menisin Ateneumiin myös K:n kanssa. Usein käyn samaa näyttelyä katsomassa useamman kerran. Syksy tuo aina uutta ja niinpä Sinebrychoffillakin on uutuus "Tunteet estradilla". Taiteilijat kautta aikain tuoneet teoksissaan esille teatterin vaikutuksen. Edgar Degas maalasi balettitanssijoita, Albert Edelfelt muotokuvan laulajatar Aino Actésta ja olihan näyttelijä Elli Tompurikin Edelfeltin mallina. Jos en väärin muista, on Tompurin muotokuva Kansallisteatterin seinällä kuten monista muistakin nyt jo edesmenneistä näyttelijöistä ja teatterin johtohenkilöistä. Niitä olen aikoinani usein katsellut.
Aleksis Kiven olen nyt lukenut. Jooseppi ryysyrantalainenkin jo loppusuoralla ja Kari Hotakaisen "Henkireikä" siirretty luettuna hyllyyn. Yöpöydän kirjapino alkaa madaltua.
Jos joku on epäillyt, ettei syksy tulekaan, niin tuossa se on ikkunan ulkopuolella. Lehtiä alkaa olla jo enemmän maassa kuin puussa. Keltainen väri hallitsevana. Tuulee, pilvistä. Ei sandaalisää. Näin sen ollakin pitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti