Eilen taas simahdin eli kiukustuin totaalisesti. Heti puolison kuoleman jälkeen kävin vakuutusyhtiössä kertomassa tilanteen. Se kirjattiin. Tämän jälkeen eräs ystäväni läsnä ollessani soitti ja teki saman ilmoituksen asiakkaan kuolemasta. Kaikki selvää, puolison nimi poistettu vakuutuksesta. Nyt mieheni sai laskun! Vakuutusmaksu 1.10.2016-30.9.2017. Hän kuoli 22.9.2015. Soitin ja annoin kuulua. Korrektisti kyllä, mutta ei käy kieltäminen, että en olisi ollut vihainen, "eikö vakuutuslaitoksessanne tunneta minkäänlaista häpyä?" Jatkoin " ettekö kuuntele asiakkaan ilmoitusta tai edes ota huomioon maistraatista saamaanne tietoa henkilön kuolemasta ja miksi sanotte poistavanne mieheni nimen vakuutuksesta?" Kysyin vakuutuslaitoksessa asioidessani, tarvitaanko papereita ja mitä papereita kuolemantapauksen totuudellisuudesta? Ei tarvita. Asia selvä, puolison vakuutus raukeaa sekä minun että maistraatin ilmoituksen perusteella.
"Miten aiotte periä mieheltäni maksun, koska tätä laskua hän ei maksa?" Puhelinvirkailija ei vastannut minulle. Sanoi ottavansa koko asiasta selvää ja soittavansa minulle. Soitti. Pyyteli anteeksi pyytelemisestä päästyään. Jatkoin "turha syyttää tietokonetta, ihminen sinne tiedot naputtelee tai on naputtelematta". Tässä tapauksessa jälkimmäistä. Kysyin vielä, pitääkö minun jälleen tulla sinne esimerkiksi joskus (sen saaminen Verohallinnosta voi kestää vuodenkin) saamani perunkirjan kanssa? "Ei missään tapauksessa tarvitse, asia on nyt lopullisesti selvä." Anteeksi pyytelyt jatkuivat.
Lasku mitätöidään puolisoni kohdalla, mutta minä pysyn tämän huonosti asioitaan hoitavan suuren vakuutuslaitoksen asiakkaana. Virkailija sanoi minun olleen hyvän asiakkaan ja aina hoitaneen maksut. Ei koskaan vuosikymmenten aikana ole valittamista ollut. Ei olekaan. Mutta vihainen olen vieläkin vähän. Eikö tässä maassa enää mitään tehdä kunnollisesti ja oikein? Työn teko hälläväliä-tyyliä, piittaamatonta ja anteeksi antamattoman huonoa.
Lähden kauppaan rauhoittumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti