15. elokuuta 2016

HOLLANTILAISTA HÄÄHUMUA

Olen minä ollut joskus tyylikäs! Albumissa valokuvia, kun olin puolison kanssa ystäviemme häissä Amsterdamissa. Minulla leveälierinen hieno hattu, kuten häissä kuului olla. Leninki silkkiä ja kengissä korkeat korot. En ollut tuntea. Siinä me seisoimme valokuvattavana hääparin kanssa, kunhan ensin me kaikki häävieraat olimme ajaneet  valkoisten hevosten vetämissä vaunuissa vastaanottopaikalle. Oli se komeaa menoa. Kuin kuninkaalliset ikään. Häälounaalla pidettiin puheita ja pyysi bestman puolisoakin puhumaan, jonka tämä teki ja melkein virheettömällä englannin kielellä.Vastavihitty aviopari muutti pian häitten jälkeen Hongkongiin moniksi vuosiksi. Kirjoittelimme, aikaa kului ja lopulta heidän muutettuaan takaisin Amsterdamiin, yhteydenpito katkesi.

Nuorempana olin yksin morsiamen Anneke (silloinen nuori tyttö) kotona Amsterdamissa pari viikkoa joskus joululoman tietämillä, koululainen kun olin kuten hänkin. Lensin yksin ja yksin lensin takaisin kotiinkin. Anneken isä vei meidät ravintolaan ja se oli ensikosketukseni indonesialaiseen keittiöön. Eihän meillä Helsingissä siihen aikaan gastronomia ulottunut Suomen rajojen ulkopuolelle. Vähitellen alkoi tulla kiinalaisia. Olin minä vanhempieni kanssa ulkomailla matkaillessani syönyt yhtä sun toista aiemminkin, vaan en indonesialaista. Jo 1600-luvulla oli Hollannilla vahva ote Kaakkois-Aasiaan ja Amsterdamin ravintolat jatkoivat perinnettä. Maailmankatsomukseni kulinarismin saralla avartui suuresti. Nykyisin olen jo hyvin avartunut.

Osan näistä hääkuvista visusti talletin. Kuten senkin, jossa tulevat vanhempani seisovat saman kiven päällä, ja mies, josta tuli myöhemmin isäni, piti hellästi käsiään naisen, josta oli tuleva äitini, vyötäröllä. Rakkautta kiven päällä. Vanhaan keksilaatikkoon pääsi myös neljän sukupolven kuva. Asuin silloin vanhempieni kanssa pienenä vauvana Vänrikki Stoolin kadulla Etu-Töölössä ja meistä otettiin kuva, kun istumme Hesperian puiston penkillä. Vauva-minä, äitini, hänen äitinsä ja tämän äiti eli iso-mummi. Kaikki tyylikkäinä hatut päässä. Minulla semmoinen vauvamyssy.

No niin, tämä kuvista, jotka eivät lukijoita tippaakaan kiinnosta. Innostuin vähän liikaa. Anteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti