Heräsin tänään varhain, hyvin varhain ja heti tahdoin kahvia. Ei kun tiputtelemaan. Paahtoleivän viipale paahtimeen, sen haluan aika "kypsänä", sitruunamarmeladia päälle ja niin oli aamupala valmis nautittavaksi. Tänään pitäisi laahautua kauppaan, vaikka olin päättänyt toisin. Välttämätöntä tarvetta ei ole, kunhan menen. Pyykkikonepestävääkin on, kuin myös yhtenä pakollisena kuviona roskien vienti. Niitä tuntuu yhdenkin henkilön taloudessa aina kertyvän. Se on tämä hillitön muovikääreiden ylituotanto. Juurikaan mitään ei kaupasta saa ilman muovia. Jos ei muuten, niin myyjä sulloo muovipussiin, asiakas ostaa kassalta lisää muovikasseja ja niin on taas muovikärrättävää kotiin. Minun lapsuudessani käytettiin paperia kääreenä, pussitkin paperista.
Sain L:ltä Plussa-korttianomuksen. Se pitäisi nyt täyttää ja kaiketi jättää K-kaupan harkintaan kelvollisuudestani päästä korttikastiin mukaan. Jos kelpuuttavat, kauppauskollisuuden määrästä riippuen alan saada Plussa-pisteitä ja niistä saa kuulemma ihan rahaa. Ainakin kassaneidit lopettaisivat kyselyn "onko Plussa-korttia?" Eikä se alkukorttimaksukaan iso ole. Luulin suuremmaksi ja sitten kestää ikuisuuden, ennen kuin sen saa tarjouksina takaisin. Pienipränttinen Plussa-järjestelmän sääntöosuus hakemuksen takapuolella on mittava ja kattava. Pitää syventyä. Mietin hyvin vakavasti asiaa. Olen tähän asti ollut uskollinen vain yhdelle kaupalle ja nyt, jos liityn K-ketjuun, tunnen olevani jollain lailla luopio.
Ennen muinoinkin oltiin jäseniä. Mamma ja pappa kuuluivat ehdottomasti Elantoon, mutta minun vanhempani Hokkiin. Pappa ei kelpuuttanut muuta kuin Elannon polakan, vaikka Hokinkin leivät olivat hyviä. Onneksi isovanhempieni talon päädyssä oli Elanto. Meillä Messeniuksenkadulla olivat molemmat. Korttelin toisessa päässä Elanto ja toisessa HOK. Minut lähetettiin aina Hokkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti