Kyllä elämä sujuu ja soljuu ilman perunoita ja ranskanleipääkin. Olen kiltisti noudattanut tohtorin ohjeita syömisessäni, eikä pahalta tunnu. Oikeastaan jopa jollain lailla mukavammalta. En vielä tohdi sanoa "kevyemmältä".
Ensi viikolla M:n kanssa Kiasmaan. Sovimme eilen puhelimessa. Hauskaa siis tiedossa. Puhuin myös C:n kanssa, joka oli ottanut uusia unipillereitään useamman kuin piti ja rouva alkoi nähdä hallusinaatioita. Lääkäri oli sanonut, että varttitunnissa pilleri tehoaa. C odotti ja kun ei Nukku-Matti tullut, otti lisää. Selitin lääkkeitten vaikuttavan yksilöllisesti ja kun lääkärikään ei Jumala ole, niin tarkkaa tietoa ei lääkkeen vaikutuksen alkamisesta ole. Voi hyvät hyssykät tämän C:n kanssa.
Ulkona satelee. Sateensuojia katukuvassa. Minä pysyttelen sisällä, niin kuin eilenkin. Katselen tv-ohjelmia. Monk ja Columbo. Illemmalla Teemalla Truffautin L`enfant sauvage, jos mielin seurata "villipojan" kasvattamista sivilisaation monimutkaisuuteen. Jos tämä ei miellytä, koetan kiinnostua radioaktiivisen hämähäkin puremasta, jonka seurausta oli Peter Parkerin ihmeelliset ylivoimat. Kuten monet tietävät, Peter roikuskeli seittien varassa katujen yllä ja pelasti ihmishenkiä. Jos tympii, menen nukkumaan. Luultavasti tympii.
Juttelin myös E:n kanssa. E asuu Oulussa ja Perämeri on vielä jäässä. Muuten sielläkin keväisen lämmintä. E oli ollut laulukonsertissa, jossa ei laulettu. Se on suosittu taidemuoto. Minulle ei selvinnyt, huudetaanko, hyristäänkö vai hymistäänkö. Luulen, että itse kaipaisin sanoja laulussa. Tai sitten pitäisi olla aivan instrumentaalinen konsertti. E on ikivanha ystäväni vuosikymmenten takaa, ajalta jo ennen naimisiin menojamme. Ja niistä on pitkä aika. Kummankin puolisot siirtyneet ajasta ikuisuuteen.
Nyt menen katsastamaan salaattiaineksia. Hyvää sunnuntaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti