7. maaliskuuta 2015

VÄSYNYT MUTTA ONNELLINEN

Eilen rehkin oikein olan takaa ja sehän kostautui raihnaisella ololla ja vuodekaipuulla. Sulatin pakastimen. Raahasin paketit rollaattorilla parvekkeelle termoskasseissa ja peittelin hyvin. Odotusta, että paksu jää sulaa, jota kehittynyt silkasta laiskuudestani ja välinpitämättömyydestäni. Tunteja odotin ja pelkäsin varotoimenpiteistä huolimatta ruokien sulamista. Jää pakastimessa alkoi vihdoinkin muuttua vedeksi. Jouduin kykkimään lattian rajassa sitä kuivaamassa ja siinä meni selkä ja lonkka. Mutta kun olin päättänyt... Että oli hankalaa! Lopultakin pakastin oli siinä kunnossa ja uudelleen viritettynä, että sain ruuat sinne takaisin. Tein kaiken jälkipuuhankin ja sen jälkeen menin pitkälleni ja olin mahdottoman tyytyväinen itseeni. Loppupäivä oli kivulias ja tämänhän tiesin jo etukäteen. Hommat oli tehtävä, myös ne tavanomaiset. Vähän sallin itselleni ääneen ähkimistä ja hiljaa noitumista. Helpotti. Mutta sitten kun olin iltapalan antanut puolisolle, vaihtanut vaipan yöksi, peitellyt ja tuulettanut, tiesin saavani olla tekemättä mitään, jos kaikki menee hyvin. Aamulla tiesin menneen. Oli hyvä nousta ylös  ja aloittaa uusi päivä.

HS kertoo miljonäärin olevan vihainen ylinopeudesta saamansa sakon suuruudesta. Pani tarinansa sakkolappuineen nettiin ja sai maailman huomion Suomen tavoista rangaista rikkaita. "Sota vaurautta vastaan". Sakkohan oli yli 54 000€. Tulojen mukaan, mutta kohtuutonta. Lehti kertoo myös lisääntyneestä väkivallasta kouluissa. Oppilaat suuttuvat ties mistä ja alkavat rusikoida opettajaansa. Ja taas muistan omia kouluaikojani, jolloin opettaja oli Jumalasta seuraava. Ikimaailmassa ei kukaan uskaltanut kohottaa etusormeaankaan opettajaa vastaan, puhumattakaan keskisormesta tai päälle käymisestä.

Helsingin joillekin jalkakäytäville ilmestynyt syviä pohjattomilta vaikuttavia reikiä huonon kunnossapidon, jos ollenkaan, takia. Tämä on nyt sitten sitä säästämistä, joka voi kostautua vaarallisella tavalla. Kuka korvaa, jos ihminen loukkaantuu? Kuoppia täytetään hiekalla, kun isommat kunnostustyöt ovat liian kalliita. Jossakin päin muuta maailmaa ilmestyy myös maahan outoja reikiä joiden alkuperää tai syytä ilmestymiseen ei aina kyetä selittämään. Alkaako maapallo rapautua? Onhan kokonaisia taloja hävinnyt maan sisään aivan yllättäen ilman mitään maanjäristystä.

Kevät on tullut. Vien roskat pikkukengissä!



2 kommenttia:

  1. Rankasta työstä kaiken muun ohessa ansaitset kyllä täyden kympin ja täältä kaiken jaksamisen toivotukset...

    VastaaPoista