Kevät työntyy väkisin ikkunoista sisälle. On niin heleää että. Katselin jo tänään, että jos joskus ihan lähiaikoina ryhtyisin panemaan parveketta kesäisempään kuntoon. Tarkoittaa imuroimista ja vähän dekoraatiota. Luvattiin nyt alkavalla viikolla viilenevää, räntäsadetta ynnä muuta sellaista. Jätän myöhemmäksi partsin.
Olen kasvanut James Bondin ohi. Katselin eilen Tohtori No´n (1962) ja olin pettynyt. Sehän oli suorastaan lapsellinen leffa. Ei edes kulttielokuvana kiinnostanut. Sitä paitsi Sean Connery oli niin laiha ja nuori, poikanen vallan. Häntä on nähty miehekkäämpänä ja aikuisempana myöhemmissä elokuvissa. Olen pitänyt varsinkin elokuvasta Finding Forrester (Elämän edessä, 2000), joka on Conneryn viimeistä edellinen elokuva. En osaa sanoa, kiinnostaako Bond-elokuvat nykyajan toimintaa ja seikkailua hakevia ihmisiä. Vanhempi väki saattaa pitää niitä juuri nostalgisina 1960-luvun tuotteina, muistoja tuovina ajasta, jolloin oltiin kauniita ja sliipattuja vaikka juuri tappelunnujakasta selvinneinä. Connery teki professorin roolin 1989 Indiana Jones and the Last Crusade-elokuvassa Harrison Fordin kanssa. Ja Ford tekee jokaisessa Jones-leffassa saman "hattutempun" eli pitää lierihattunsa päässä, vaikka mikä olisi ja meno minkämoista. Se ei lennä, putoa, katoa minnekään. Tämän tempun takia kökötän sohvannurkassa ja leffat katselen.
Huomenna taas pesijät! Ensi viikolla tulee myös aivan yllättäen fysioterapeutti. Olisi kuulemma tuonut meille nosturin. Mutta kun meillä on jo yksi. Ollut jo kauan. Syy fyssarin tuloon selvinnee. Ehkä hän haluaa nosturin nähdä. Tai sitten koko juttu kuuluu taas kunnan touhuihin, jolla ei ole päätä eikä häntää. Odotan suurella kiinnostuksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti