Sain soiton. Jälleen ystävien rivi harvennut. Yksi on joukosta poissa. Runonlausuja ja laulaja. Eräs, jonka kerran tunsin.
HAUTALAULU
Levoton on virta ja vierivä laine,
meri yksin suuri ja meri ihanainen.
Nuku virta helmassa meren.
Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
Nuku lehti helmassa laakson,
Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
Nuku tähti helmassa päivän.
(Eino Leino)
Kaunis runo lausujan muistolle.
VastaaPoistaOsanottoni ♥
Ansku. Kiitos.
PoistaEi se ijäks sammu, ken elämästä lähti...... näinhän meidän pitäisi pystyä ajattelemaan. Upea runo! Otan osaa ystäväsi menetyksen johdosta.
VastaaPoistaKiitos, Marjatta.
Poista