Kävin kuin kävinkin kirjakaupassa. Saalis: Marco Kosonen Mun Afrikka (Like 2017). Jo ensimmäinen lause viehätti. Kurkistin sen heti Suomalaisen ulkopuolella. Vähän matkaa käveltyäni pysähdyin Flying tiger Copenhagen-kaupan eteen. En aikaisemmin käynyt. Tanskalainen kauppaketju, josta nimikin sitä tiikeriä paitsi kielii. Rullauduin sisälle. Kaikenmoista oli, ehkä tarpeellistakin. Ostin C5 kirjekuoria. Paketin päällä lukee "kuverter med selvklaebende lukning".
Soitin huoltoon. Jäivät miettimään, kuuluuko ovien höylääminen heidän toimenkuvaansa edes korvausta vastaan? Odotan vastausta. Vuokraisäntä oli antanut toimeksiannon jo pari viikkoa sitten, mutta minulle ei ole ilmoitettu, tullaanko höyläämään vai ei. Entiset talonmiehet tekivät mitä vaan vaikka kahvikupposesta ja pullasta. Maksusta vielä enemmän. Tämäkin huolto kävi yhden oven jo höyläämässä. Tulivat ehkä katumapäälle. Katsomme, mitä tuleman pitää.
Illalla aloin lukea Kososen kirjaa. Hilpeää tekstiä, vähän ronskia, mutta matkakirja maanosasta, joka varsinkin aikaisemmin on ollut loputtoman uteliaisuuteni kohde. Kosonen viittaa Karen Blixenin kirjan Eurooppalaisena Afrikassa kohtaan, jonka minäkin muistan. Kososen sanoin: "Karen käy huvikseen lentelemässä puolisonsa kanssa savannien yllä. Heidän laskeuduttuaan paikallinen ukko kysyy, näkivätkö he matkallaan jumalan. Saatuaan kieltävän vastauksen hän ihmettelee, miksi sitten kannatti nousta niin korkealle." Afrikkalaista filosofiaa. Tämän jälkeen olin ihastunut Marco Kososeen, joka myös on lukenut Karen Blixeniä. Hän aloittaa matkansa Afrikassa Senegalista. Siinä kohdin olen nyt kirjasta. Tulee jälleen mieleen, miten helppoa on miehenä matkustaa. Ei nainen näin pitkää matkaa voisi tehdä vain pienen selkärepun kanssa. Joskus voisi kysyä Mr. Higginsin tapaan "why can´t a woman be more like a man?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti