LAUANTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ

Palaan vielä päivään, jolloin ostin kaksi kirjaa Suomalaisesta ja kerroin savukalamiehestä, joka ei sinä päivänä minua tule häiritsemään, kun melkein luonnontilassa pasteerailin. Olin istahtanut ruokakaupan penkille kirjaostosten ja hedelmäostosten jälkeen ja keräsin voimia kotimatkaa varten. Lonkka kipuili. Puhelin pärähti laukussani soimaan. Kesti hetken, kunnes sen löysin kaiken roinan keskeltä ja pääsin vastaamaan. Soitto oli se kaupungilta tullut, josta jo kerroin.

En kertonut miehestä, joka seisoi jonkun matkan päässä ja huudahti iloisena myös asuneensa Katajanokalla, kun minä juuri olin omaa asumistani kaupungin virkanaiselle kertomassa ja pääsin helposti siihen, etten viihdy Itäkeskuksessa. Puhelun loputtua mies ja minä keskustelimme antaumuksellisesti Itäkeskuksen huonoista puolista, joihin hän sydämestään yhtyi mainiten vielä ettei ikimaailmassa täällä asuisi. Hän asuu Herttoniemessä. Kysyi, minne ikkunani antavat, entäs parveke? "Onneksi pihalle", sanoi ja hymyili kellertävin hampain. Seuraava kysymys kuului, "miksi ihmeessä olette tänne muuttanut?" Minä kerroin. Tavoistani poiketen, mutta olin yhtäkkiä hyväntuulinen. Hiukan minua kiusasi hänen rehellisen säälivä katseensa koskien kurjaa kohtaloani. Siinä vaiheessa päätin lähteä kotiin, etten rupeaisi itkemään. Toivotin hyvää päivän jatkoa, johon mies "teillekin kaikkea hyvää TÄÄLLÄ asumiseen". Nappasin mennessäni tyhjän lottokupongin ja täytin sen kiivaasti heti kotiin tultuani. Lauantaina tiedän!

Luen Tim Walkerin kirjaa, mutta sitä luetaan vain sykäyksittäin. Naurattaa  koko ajan. Kokemukset saunassa hänen tultuaan Suomeen tyttöystävänsä luo! Talvinen lumessa piehtarointi saunan jälkeen jäi hänelle ikuiseksi mysteeriksi. Kaikkialla tarjoiltava kahvi ja pulla ei myöskään käy amerikkalaisen järkeen. Kahvia ja pullaa tarjoillaan tukevan aterian jälkeen, aamulla herättyä, illallakin on nautittava kahvia ja pullaa niin kotona kuin vieraisilla. Amerikkalaisittain huikattava joka paikkaan sopiva "I love you" ei sovellu suomalaiseen mentaliteettiin. Puhelutkin lopetetaan näillä sanoilla USAssa. Suomessa tämmöinen tunteen ilmaisu käsitetään toisella tavalla eli tositarkoituksellisesti, jossa piilee kosinnan vivahde tai ainakin lupaus oikeasta ja elämänikuisesta kiintymyksestä. "I told you I loved you at the altar and if that changes, I`ll let you know." Tim lopetti amerikkalaisittain rakastamisen, eikä vielä aloittanut suomalaista. Kirjaa ei todellakaan voi lukea kuin pieniä pätkiä kerrallaan, ellei tahdo mahaansa kipeäksi. Siirryinkin välillä Shelleyn pariin.

"Se aik´ on mennyt menojaan.
Se iäks tyhjiin juoksi!
Täss´ seisomme vain,
kun valittain
käy hautoja haamut vainajain,
nuo toivot, jotka tuonelaan
vei elon tumma vuoksi..."


Ei naurata enää.