PUTKIMIES ON ERIMIES

Jos juhannusaatto meni yöpaidassa, niin juhannuspäivä koltussa putkimiestä odottaen. Kylpyhuoneen lattialle alkoi ilmestyä jo aattona huolestuttavasti vettä. Ryömin pitkin nurkkia etsimässä pahantekijää ja minulla oli fikkarikin. Nukuin yön ja aamulla soitin huoltoon. Väitin kyllä kivenkovaan veden tulevan lattialaattojen alta ikään kuin ylöspäin jostain. Puhelimessa huoltomies tahtoi kuulla tarinani kahteen kertaan. Lupasi tulla parin tunnin kuluttua.

Ja tuli. Siirryimme vessaan. Kerroin kolmannen kerran diagnoosini veden tulosta ja pyysin häntä siirtymään, ettei pulppua päälle. Ei vettä. Mutta sitä kumpusi putkesta ja bideesuihkusta ja minä katselin ällistyneenä. Mies kertoi kärsivällisesti, miksi vesi ei voi tulla alhaalta ylös paikassa, jossa ei ole lattian alla edes putkia. Kertoi myös kaiken kaikista rakenteista, joita kylpyhuoneen lattioissa näkymättömissä on päällysteiden alla. Kuuntelin tarkkaavaisesti ikään kuin olisin jotain tajunnut asiasta. Hän oli mahdottoman miellyttävä ja kohtelias ja ymmärtäväinen suhteeni. Keskustelimme myös nuohoojista ja ilmastointilaitteista. Ja minä kerroin, etten viihdy Itäkeskuksessa.

Tämä kaikki kahden päivän uurastus vaati pitkän levon ja sitten vasta pääsin salaatin kimppuun. Jättikatkaravun pyrstöjä mukana. Lihaa, ainakin punaista, pitää nykyisin välttää ja kahtena edellisenä päivänä minulla oli paksusta pihvistä puolet pilputtuna lounaaseeni.

Juhannuksen jälkeen tänne tullaan parantamaan vessan pytyn veden poistoa (se tekee työnsä vähän liian hitaasti putkimiehen mielestä), vuotavat kohdat putkessa ja uusitaan bideesuihku. Minun pitää soittaa huoltoon ja sopia aika.

Iltapäivällä katselin Areenasta jälleen kerran "Tukkijoella", kun minä niin rakastan Tauno Paloa.