Uusi aamu ja viikko urjennut. Kohti syksyä syöksytään. Ilma hiukan viilentynyt, vaikka varsinaista hellettä (+25 astetta ja yli) ei Itäkeskuksessa käsittääkseni ollut. Mittaria ei tässä asunnossa ole. Ei haittaa, tutkailen ikkunasta ja katselen asteet netistä, roskiskeikkakin informoi.
Putkihommat edenneet siihen malliin, että korjaukset tehdään tällä viikolla. Kylpyhuoneen lattialla putkien vuotokohdissa froteepyyhkeitä lattialla. Vuotoa vain, kun päästää vettä hanoista. Tosin päivän aikana päästettävä on.
Lopultakin C soitti. Yhä sairaalassa, mutta voi jo syödä ja kaikki pysyy sisällä. Kun aikanaan pääsee kotiin, saa kotiapua ja se on hieno homma se. Minullekin lonkkaleikkauksen jälkeen tarjottiin, mutta kieltäydyin, koska tiesin jaksavani sen minkä pitää. Puolisohan oli kotoa poissa intervallihoidossa koko sen ajan eli lähes kolme kuukautta kaiken kaikkiaan. Vaikka C pääsee kotiin joskus ja saa apua, hänen tilansa edelleen vakava. Hoitoja ja tutkimuksia tarvitaan ja jatketaan. Mutta rouva vaikutti tapansa mukaan optimistiselta ja iloiselta. Tuskatkin tiessään ja jo se saa hymyä huuleen. Minullakin.
Tänään tai huomenna konttailen taas kauppaan. Marjoista ja hedelmistä suurin osa syöty ja katselen tyhjiä kippoja kaihoisin mielin ja silmin. Paras säilömistapa mielestäni on syöminen. No, olen tehtaillut hilloja ja kaikkea muutakin aikoinani. Oli se niin hienoa katsella kylmiön hyllyrivistöjä. Etiketit mallikkaasti suorassa purkeissa. Ei muuta kuin emäntä pani rinnan rottingille, otti essun pois ja oli tyytyväinen.
Hei! Olen jonkin aikaa lukenut blogiasi ja nauttinut kovasti tavastasi kirjoittaa ja huomioida ympäröivää maailmaa, kiitos! Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että oikea Helsinki on kymmenen kilometrin päässä Itiksestä. Hieno päätös retkeillä sinne aika ajoin matkustamisen mutkista huolimatta! Terveisin lukijasi Maija
VastaaPoistaMaija. Kiitoksia kannustavista, kiittävistä ja kauniista sanoistasi. Ja ihanaa, kun tekstejäni luet ainakin silloin tällöin. Siitäkin kiitos. Olen kolmannen polven stadilainen ja marraskuussa 2015 Itäkeskukseen mieheni kuoleman jälkeen muuttanut, Ikäni olen kantakaupungissa asunut Töölössä ja Katajanokalla. Siksi vähän outoa täällä entisten "Nymanin peltojen" liepeillä, etten sanoisi periferiassa. Onko täältä tosiaankin niin julmetun pitkä matka Stadiin kuin 10km? Ei ihme, että metrossa saa körötellä ainakin 20min. Terveisin Stadin friidu
Poista