Pitäisi kirjoittaa kirje Italiaan. Yksi jo roikkui kauan täällä koneessa, mutta sitten se piti hävittää. Asiat vanhoja. Ennen oli kirjeenkin kirjoittaminen pikku juttu ja se syntyi suitsait. Jos vain soittaisin? Ei, hän tykkää kirjeistä ja vastaa niissä oleviin kysymyksiin (retorisiinkin) peettimäisen tarkasti. Siispä panen lähettäen kirjeen, semmoisen paperisen ja moniarkkisen. Hän kirjoittaa niitä 11-arkkisia, molemmin puolin kirjoitettuja, käsin. Yhteen laskien sivuja 22. Minä tällä läppärillä ja loppusilaus printterillä. Ainoa käsitapahtuma on allekirjoitus ja kuoren päällä osoite ja nimi.
Menin muuten yhtenä yönä kihloihin! En tosin tulevan mieheni kanssa, vaan kosija oli ihan joku toinen, jota en edes tuntenut. Hän lupasi isälleni pitää minusta hyvää huolta ja antaa onnellisen elämän. Kyllähän näillä eväillä! Sormuskin komea että pois tieltä. Uni ei aivan selvästi kertonut, olinko nykyikäiseni vai kihlausikäinen nuori. No, ikä on vain numero ja puuma muotia. Aamulla herättyäni en ollut enää kihloissa ja sulhanenkin ties missä. Menin suihkuun ja peilistä katsoi... no, minä ja ihan entisen näköisenä. Vasemman käden nimettömän sormen kynnessä oli/on kolme "timanttia", mutta ne olivat jo aikaisemmin ja itseni laittamat.
Vielä sananen Stadin Slangi ry:stä, johon siis olen jälleen liittynyt, Jos aion osallistua johonkin tilaisuuteen, siellä bamlataan slangia. Nytkin sähköpostissa luki "kliffaa kun päätit tulla megeen tähän jengiin". Lähettäjä ei silloin vielä tiennyt minun olleen megessä lössissä jo aiemmin. Näissä tapaamisissa voi olla usein vanhoja gubbeja, jotka sanailevat kuten nuorina karjuina joskus aikana, kun autot olivat fiudeja ja poliisit pollareita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti