Kirjoittamisella puran surua. Ystäväni C on sairaalassa, eivätkä asiat ole hyvin. Ja minäkin taannoin väheksyin hänen vaivojaan, nyt olen siitä pahoillani. Sekä järkyttynyt uutisista.
Helsingin kaupunki hylkäsi anomukseni saada vammaiskuljetusta. En edelleenkään täytä kriteerejä. Kun metroasemallekaan ei ole kuin 500 metriä ja voi levätä rollaattorin päällä. Metroon ei ole suoraa ja tasaista tietä, vaan liukuportaita, pitkiä käytäviä, kauppakeskus, aukio, jonka päässä on kulku alas metroasemalle. Olisi otettava huomioon myös se, että matkani ei pääty metroon, vaan siitä on jatkettava päämäärään, johon ehkä ei edes ole yleistä kulkuneuvoa. Aion pyytää audienssia omalle sosiaaliohjaajalleni täällä Itäkeskuksessa. Kaksitoista vuotta olin tekemisissä eteläisen Helsingin sosiaaliviranomaisten kanssa ja tapasin sikäläisen oman sosiaaliohjaajani ainakin kerran vuodessa, puhelimitse sitäkin useammin. Eiköhän kaupungin asukkaalla ole oikeus saada audienssi?
En loppujenkaan lopuksi oikein ymmärrä tätä ihmisluonnetta. Porissa on viisi vuotta asunut USAsta muuttanut valkoihoinen nainen,25 v, Felicia Prehn. Naimisissa ja yhden lapsen äiti, vaikeasti näkövammainen. Hän kirjoitti lapsen saatuaan verkkosivusto Redditiin suomalaisesta äitiyspakkauksesta ja alkoi jo silloin saada vihakommentteja. Sitten laati omia videoitaan Youtubeen ja vihakirjoitukset lisääntyivät. Hänen näkövammaansa pilkataan ja Felician käsketään painua takaisin Amerikkaan lapsineen.
Onko näiden vihakirjoitusten syynä kateus, että melkein sokea nainen pystyy olemaan töissä, hoitamaan kotinsa ja perheensä, puhuu suomea, on sievä olemukseltaan ja ilmeisesti myös herttainen luonteeltaan? Mikä piru meitä suomalaisia vaivaa? Felicia on rohkea nainen ja sanookin videolla, että ei lähde mihinkään Porista, vaan viihtyy siellä ja pitää kaupungista. Mutta tarpeekseen hän on saanut vihaisista kommenteista ja itsekin ihmettelee syytä niihin. Mikä suomalaisissa on vikana?
Itsekin vastustan tätä hillitöntä kansainvaellusta maasta toiseen, mutta hyväksyn maahanmuuttajat, jotka tekevät työtä saatuaan oleskeluluvan, maksavat veronsa, asuvat kunnollisesti, osaavat maan kieltä, kunnioittavat lakia ja noudattavat sitä. Silloin hyväksyn vieraat maassani on väri ja rotu mikä tahansa. Felicia Prehn kuuluu heihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti