24. kesäkuuta 2016

ESPANJALAISET KOROT

Voihan tätä juhannusaattoa näinkin viettää, kirjoittaa aamulla yöpaidassa blogia. No, en minä puolisonkaan aikana enää hänen sairastuttuaan sen kummempia jusseja viettänyt. Toista oli maalla mökkiaikana, vieraita, kokko, ruokaa ja yleistä ilonpitoa. Muuten olen tykännyt mittumaareista Helsingissä, hiljaista, kansa kadonnut jonnekin, kukkakimppu pöydällä. Ihan kivaa sekin.

Eilen raahasin itseni kauppakeskuksen läpi Tallinnan aukiolle ja ostin Polka-mansikoita ja kirsikoita Espanjan maasta. Sitten menin hissukseen K-Citymarketiin ja siellä oli niitä samoja. Ostin harmistuneena niitäkin. Ehkä minun pitäisi alkaa luottaa tähän kauppaan, jossa kassat tivaavat "onko plussakorttia?" Istuin kassojen lähellä olevalla penkillä keräämässä voimia kotimatkaa varten. Katselin sitä valtavaa ruokamäärää, jota asiakkaat mättäsivät ostoskärryyn. Uusien sipulien vihreät varret retkottivat iloisesti kärryn laidan yli, kokonaiset fileet saivat seurakseen salaattinippuja ja kurkkuja. Ihmisillä oli vimman ilme silmissään ja ehkä pelko, että ruoka maailmasta loppuu juhannukseen. Minulla oli mansikoita ja kirsikoita rollaattorin päällä ja kantamukseni näytti perin vaatimattomalta. Lähdin taivaltamaan kotia kohti. Taivas oli pilvessä ja ilma ykskaks viilentynyt minun levätessäni erään pienen puun alla. Toivoin, että ehtisin ennen sadetta. Juoksuksi en voi panna.

Sain kaupungilta kirjeen, jossa kerrottiin heidän saaneen muutoksenhakemukseni jo saamaani päätökseen kuljetuksesta. Käsittely kestää 2-3 kuukautta. Asiani on nyt kaupungin asianhallintajärjestelmässä kuulemma.

Luultavasti en ole koskaan omistanut espanjalaisia kenkiä. Nyt omistan. Koron korkeus passeli, kengät muistuttavat vähän flamencossa käytettäviä. Seisoin niillä Aleksin Stockmannin kenkäosastolla  tovin rollaattoriin tarrautuneena ja kuulin ihan selvästi kastanjettien äänet. Panin ne eilen jalkaan ja niillä dallasin kauppaan. Ei hangannut mistään, koko ja korko sopivat, tavallista ja kiiltonahkaa ja remmi, joita rakastan kengissä. Kaivoin kaapista kiiltonahkalaukkuni ja olin valmis eilen kauppakeskukseen. Ei ihme, että eräs herraihminen kysyi, jos lähden hänen kanssaan syömään savukalaa. Hänellä oli kalapaketti kainalossa. En lähtenyt, mutta kiitin yllättävästä lounastarjouksesta.

Mukavaa Mittumaaria siitäkin huolimatta, että britit eroavat EU:sta.

2 kommenttia:

  1. Onpa pitkä käsittelyaika kaupungilla. Johtuu ehkä kesälomakaudesta. Kiva, että olet löytänyt mieleisesi kengät. Minunkin pitäisi lähteä etsimään täydennystä kenkävalikoimaani. Pitäisikö odottaa, että alennusmyynnit alkavat?
    Lounaskutsu herrahenkilöltä! Herttinen sentään! Mitäs jos seuraavalla kerralla kiitoksien lisäksi sanoisit, että joo, mihinkäs päin lähdetään?!
    Mukavaa Juhannuksen jatkoa! Saapa tosiaankin nähdä, mitä seurauksia brittien ero EU:sta tuo tullessaan. Nythän siellä jo yritetään saada uutta äänestystä asiasta.

    VastaaPoista
  2. Majatta, äiti on opettanut, että vieraiden setien matkaan ei pidä lähteä. Kun tälläkin oli se kalapaketti jo kainalossa, ei sitä ainakaan Kappeliin olisi menty. Mutta kiva kokemus. En kai sitten ihan mahdoton rollaattorikuski ole. Tänään on Jeremiaksen päivä. Isäni isä oli Jeremias. Ensi viikolla taas Stadiin, jos rahkeet riittävät. Pääsin makuun!

    VastaaPoista