20. huhtikuuta 2015

TAVALLISTA PITEMPI KIRJOITUS

Ohi on! Vaalit meinaan. Jaksoin seurata vaaliohjelmaa kiitettävän kauan, mutta sitten lopahtivat sekä silmät että minäitse. Muunmaalaistaustaisia oli useita pyrkimässä, mutta kansa valitsi vain kaksi. Vanhoja konkareita lensi eduskunnasta ulos kuin kasa leppäkeihäitä. Joitakin entisiä konkareita taas tuli tilalle, kuten Vanhanen, Väyrynen ja Juhantalo, joista Väyrynen rupeaa vain ministeriksi. Pariskunnista yleensä pääsi vain toinen maata johtamaan ja isä-poika-asetelmasta Harkimot pääsi vain isä. Timo Soini vaikutti tyytyväiseltä, kun kovan kisan jälkeen hänen puolueensa tuli kakkoseksi Keskustan jälkeen. Kokoomus kolmas ja demarit jätettiin Antti Rinteen pettymykseksi neljänneksi. No, kaikki eivät voi olla ykkösiä. Muut puolueet sitten perässä. Luultavasti tähän tyssää pitkäksi aikaa politiikka puoleltani, vaikka olenkin siitä nykyisin aikaisempaa kiinnostuneempi.

Meillä on tänään pesupäivä puolisolla. Ei hyvä päivä siis. Nyt kun heillä on uusi pesun aikana päällä pidettävä muovinen nostoliina, lorottaa se vettä kylpyhuoneen ulkopuolella miestä siirrettäessä. Huono ratkaisu. Vanhan nostoliinan kanssa oli parempi. Liina pois, pesu, mies kuivaksi, liina paikoilleen, nosto ja vuoteeseen. Minulle jää nyt valtava työ kuivata lattiat ja mieskin liinoineen pannaan märkänä sänkyyn, jossa vasta vettä tippuva litimärkä nostoliina poistetaan. En ole laisinkaan tyytyväinen. Jonkunlainen muutos on tehtävä.

Maanantait ovat niitä päiviä, kun pitää valmistautua. Koskaan en tiedä, tulevatko pesunaiset aamulla, aamupäivällä tai iltapäivällä. Yleensä tulevat silloin, kun vähiten odottaa. Nyt olen sitten tehnyt valmisteluja tarkoittaen puolison puhdistamista, roskien viemistä ja pyyheliinojen poistamista kylpyhuoneesta paitsi puolison. Pesijät ottavat tarpeeseensa minunkin käytetyt pyyhkeet, hiuspyyhkeen ja käsipyyhkeen. Erinäisten esineiden poistaminen näköetäisyydeltä kuuluu maanantaiaamujen rituaaleihin. Jostain syystä he eivät kysy tai pyydä mitään. Meikkisienellä pesemisen olen kertonut. Samoin on käytetty koko rulla käsipyyhepaperia herra ties mihinkä tarkoitukseen. Löysin märän paperimytyn kylpyhuoneesta. Inhoan maanantaipäiviä.

Huomenna on tuuraaja ja minä stadiin. Ylihuomenna saan naispuolisen vieraan ja me kahvittelemme.Tervetulleeksi matalaan majaamme toivotan Nicolas Feuillatte-lasillisella. Ja sitten jutellaan. Hän neuvoo minua myös tietokoneen käytössä, että oppisin linkittämään johonkin. Sitten voin opastaa sen hetkisen lukijani tiettyyn kiinnostavaan asiaan jossain muualla. Vanhan koiran oppimiskyky on taas koetuksella.

Eilen oli ensimmäinen polkupyörä kiinnitetty mattotelineeseen. Rollaattorin antamin mahdollisuuksin kirmasin viemään lapun, jossa kerrotaan, mitä tarkoitusta varten kyseessä oleva isohko, vihreä teline on. Viime vuonna kukaan ei päässyt tuulettamaan tai hakkaamaan mattoja, kun parhaimpina päivinä oli viisikin pyörää telineessä kiinni. Se muistutti modernia taideteosta, joita olen joskus Ars-näyttelyissä nähnyt. Teos, jossa hyödynnetään jonkun toisen tekeminä esineitä ja niihin ympätään myös toisten tekemiä esineitä. Sommitelman kyhääjä on sitten taiteilija. No, vaatiihan se tietysti jonkunlaista silmää, että saadaan ne toisten tekemät esineet sopimaan yhteen. Teokselle annetaan lopuksi nimi.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti