No, kyllähän minä kökötin eilen sohvan nurkassa ja katselin Meryl Streepiä ja Robert Redfordia Afrikassa. Mutta siten tuli puolison ruokinta-aika. Olen niin monta kertaa Minun Afrikkani-leffan nähnyt, että muistin jopa repliikkejä. Komeat ovat maisemat Keniassa ja ulkokuvaukset vallan autenttisilla paikoilla filmattukin. Ei siis bluffia.
Denysillä on paljon vaatimattomampi osa Blixenin Eurooppalaisena Afrikassa-kirjassa kuin elokuvassa, mutta kirjan arkipäiväisempi juoni ei ketään kiinnostaisi, eikä seitsemän Oscaria olisi ollut jaossa. Kansa kaipaa romantiikkaa. Minullakin oli monta paperinenäliinaa hollilla. Leffa on hieno, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Vaikka oikeasti ei Blixenin kahviplantaasilla mikään palanut, vaan hän möi sen päätettyään lähteä takaisin Tanskaan 1931 traagisten olosuhteiden pakosta, joista raskain oli Denysin kuolema. Kahviviljelmilläkin oli vastoinkäymisiä, huonoja satovuosia.
Blixen ei, kuten leffan loppusanoissakin luki, milloinkaan enää Afrikkaan palannut. Hän oli kuitenkin kirjeenvaihdossa joidenkin työntekijöittensä kanssa, esimerkiksi Farah Aidanin, jota näytteli Malick Bowens. Eikä Blixen uppoutunut vain Tanskassa olemiseen, hän matkusti muun muassa USAan ja tapasi siellä amerikkalaisia kirjailijoita 1950-luvulla.
Olen lukenut Blixenin Eurooppalaisena Afrikassa kuin myös Seitsemän salaperäistä tarinaa sekä vielä Judith Thurmanin elämäkerran Karen Blixenistä. Karen Blixen kirjoitti salanimellä Isak Dinesen saadakseen helpommin ensimmäiset kirjansa kustannetuksi. Hän kirjoitti mielellään novelleja.
Loppuvuosinaan Karen Blixen riutui riutumistaan ollen lopulta melkein olematon, hauras ja hyvin sairas. Hän pääsi tästä elämästä pois 77-vuotiaana vuonna 1962.
Tuo on hieno elokuva, Meryl Streep on suosikkinäyttelijäni ja Redford aina yhtä ihastuttava. Minun on pitänyt lukea Blixenin Tavisia tarinoita uusiksi.
VastaaPoistaNiistä kahdesta minäkin tykkään, Ulla. Samoin kyseessä olevasta leffasta, vaikka nenäliinoja meneekin.
Poista