15. maaliskuuta 2014

EI SHAMAANIKAAN TIEDÄ

Puolison hiukset oli leikattu. Päästin oikein pienen riemun kiljahduksen huomattuani. Ja olihan mies niin siisti että ja vielä hyväntuulinenkin. Ajoin parran ja sitten pestiin hampaat. Olivat hänet suihkuttaneet juuri ennen tuloani. Syötiin tai puoliso söi. Ihan itse. Viemäni hedelmätkin. Olihan hieno käynti! Ajattelin ensi viikolla viedä osastolle ison täytekakun. Eikös olekin hyvä idea?

Seinän takana naapurissa on kylpyhuoneremontti. Remonttimies kertoi vaapuessani keppeineni hissiin. Sulkevat vedentulon jossain vaiheessa ja minuun iski heti paniikki. Silloin nimittäin, kun vettä ei tule, sitä oitis tarvitaan. Kulhot,ämpärit ja muut astiat täyteen vettä. Varaan aina kymmeniä litroja ja silloin tulee mieleen, että kuivassa Afrikassa podetaan vesipulaa ja me senkuin vedellä lotrataan ylenpalttisen huolettomasti. Eikä sekään lohduttanut mieltäni muistaessani, että olen ostanut yhden vuohen afrikkalaisperheelle, istuttanut puun ja antanut rahaa kaivon rakentamiseen.

Uutisissa kerrottiin Helsinkiin tulevan ennätysmäärä kerjäläisiä. Ruotsissa jo toppuutellaan ja annetaan matkarahat takaisin kotiin, mutta meillä ei tapahdu sinne päinkään mitään. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen oli vuosia sitten sitä mieltä, että kerjäämisen kieltävä laki pitää saada. Nyt on kääntänyt kelkkansa "järjestyslakia ei kannata muuttaa kerjäämisen vuoksi". Kansanedustaja Jussi Halla-ahon mielestä kerjäläiset heikentävät Helsingin viihtyvyyttä. Hän on siis eri mieltä kuin kaupunginjohtaja. Hän on usein eri mieltä. Mitä minuun tulee, en usko tänäkään keväänä näiden kerjäläisten vilpittömyyteen.

Mihin peijooniin iso malesialainen matkustajakone voi kadota matkustajineen päivineen? Tämä on nyt juuri suuri mysteeri maailmalla. Välillä löydetään merestä koneeseen kuuluvia osia, mutta hälytys onkin väärä. Arvellaan koneen lentäneen reitiltä pois jonkun muun kuin koneen henkilökunnan ohjauksessa. Olisiko siis kaapattu? Joku heitti, että se olisi laskeutunut jonnekin autiolle saarelle. Malesialainen poppamieskään ei taioistaan huolimatta ole pystynyt konetta paikantamaan. Joku suomalainenkin on pannut lusikkansa soppaan ja on tietävinään asiasta jotain. Konetta etsitään monen maan voimin ja suurella kalustolla sekä merellä että ilmassa. Eikä taatustikaan koneessa olijoiden omaisilla ole hyvät oltavat. Epätietoisuus on pahinta. Ihmisiä koneessa sentään kolmatta sataa. Mitä tapahtui? Jos syöksyi mereen, ennemmin tai myöhemmin tulee jotain rojua pintaan. Sitten tiedetään. Kun eivät shamaaninkaan yhteydet henkimaailmaan auttaneet.

Tässä katsellessani ikkunasta ulos ajattelen kuin Katri Vala : Seisoin hiljaisena hämmästyksestä/ Kasvoilleni levisi lempeä hiutale/ viileäksi tuoksuksi/ ja valkean maiseman rauha/ solui sieluuni kuin juoma.

"Hämmästys" siitä, että vaikka säätiedot tiesivätkin, on ulkona outo näky. Lunta maassa ja puissa, polkupyörien päällä ja taivaalta tulee tiuhasti lisää. Olen iloinen, että lähdin eilen puolison luo ja vein roskat. Tarpominen lumessa ei houkuta, eikä kyynärsauvoissa ole liukuesteitä. Menisi rollaattorihommiksi. Onneksi on näitä välineitä.















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti