SOTKAMON PIKKUPOIKA JA STADIN FRIIDUN SAKE

Kun kirjailija Veikko Huovinen oli pikkupoika Akkoniemellä Sotkamossa eikä läheskään vielä kirjailija, niin häntä ja ikäisiään aikuiset tuppasivat huijaamaan sen kuin kerkisivät. Veikko Huovisen isällä Juho Huovisella oli Oulussa asuva veli Antti Huovinen, joka oli humoristinen ja hauska, lasten kanssa hyvin toimeentuleva mies. Tämä Oulun setä uskotteli Veikolle, että karamellit kasvavat siemenistä. Veikko oli 7v. Antti otti joskus Veikon ja hänen veljensä Pentin mukaan Ouluun. Erään kerran hän lähetti pojat ostamaan karamellin siemeniä. Antti-setä oli sopinut pilasta kauppiaan kanssa ja pojat palasivat siemenet paperipussissa. Ne ripoteltiin ympäri Antti-sedän asuntoa ja kas, aamulla niistä oli kasvanut karamellejä. Niitä oli lämpöpattereiden päällä, kattolampuissa ja pöydillä. Setä nauroi ja siitä Veikko jo kirjailijaksi tultuaan muistaa saaneensa aina "riemukkaan olon".

Mistäkö minä tämän kaiken tiedän? Otin eilen Haartmaniin mukaan Arto Seppälän vuonna 1975 ilmestyneen Ajatus on hiirihaukka-kirjan. Aloin lukea puolisolle ääneen. Ja minua nauratti välillä hillittömästi, ettei lukemisesta tahtonut tulla mitään. Mitä puolison vointiin tulee, oli ollut levoton ja aggressiivinen, mutta aamulla taas säyseämpi. Hän on yksin huoneessaan, jossa on televisio, puhelin ja ilmastointi. Söi hyvällä halulla viemäni hallaimet ja mustikat, joi talon kahvin ja söi makean piirakan palan. Partakin tuli ajeltua ja toisella vehkeellä ne pitkät karvat leuan alta. Tänään keskustelen lääkärin kanssa ja jos aikovat lähettää "kuntoutukseen" taas Laaksoon, sanon jyrkän vastalauseeni ja puoliso mieluummin kotiin, jos ei välttämättä sairaalahoitoa enää tarvitse. Alustin jo aihetta huoneen hoitajalle, joka kuunteli minua suuren kiinnostuksen vallassa ainakin Laakso-osuuden kohdalla.

Kotiin tultuani Meilahdesta eilen aloin kaivella jääkaappia, josko löytyisi jotain mielekästä juotavaa Herkun liha-makaroonilaatikon kanssa. Ylähyllyltä ketsuppipullon, vanhentuneen parasta ennen päivämäärän tomaattisosepurkin  ja 15% ruokakerman takaa havaitsin pienenpienen sakepullon. Japanin Kobesta oli Alkoon tämä viehättävä pikkupullo tullut, jonka joskus olen Japanin hurmoksessa ostanut, vaikka en suuremmin saken mausta pidäkään.En edes japanilaishenkisen ruuan yhteydessä.En liioin ikäkunnioituksesta.
Sakea juotu jo Jeesuksen syntymän aikoihin Japanissa. Olkoonkin  Hakutsurun Tanrei Junmain perheen valmistamosta ja tehtynä Rokkovuorten vedestä ja puhtaasta riisistä. No, liha-makaroonilaatikko maistui himpun verran paremmalta kun palan painikkeena oli tätä 13,5 % juomaa, mutta yhteenlaskettunakaan sake + mauton laatikkoruoka ei minulta kymmentä pistettä ja papukaijamerkkiä saanut. Asteikolla 1-10 ehkä 3. Ja sekin hyvälaatuisen ketsupin ansiosta.

Ajattelin nyt syödä yhden Fazerin kettukaramellin. Enkä ole sitä itse kasvattanut siemenestä.