PIKKUMUNKEILLA VAPUN VIETTOON

 Ostin eilen turkulaisen leipomon pikkumunkkeja. Onhan huomenna vappu. Vietän sen kotona kuten viime vuonnakin ja taitaa olla mennyt montakin vappua niin viime vuosina. Muinoin pantiin iloitteluksi traditioiden mukaisesti. Ja aivan muinoin olimme ensin puoliso ja minä osakunnassa ja sieltä puolen yön tietämillä muiden mukana Kauppatorille Mantan silloista keskiyön lakitusta katsomaan. Olihan hulinaa. Vappuaamuna Ullanlinnan mäelle ja myöhemmin joukolla lounaalle ravintolaan. Ei vappu ollut vappu ilman näitä perinteitä. Sitten se alkoi jo ollakin muuttuen lauhkeammaksi ja lopulta oli päivä muitten päivien joukossa. Näin se menee minulla nykyisin. Paitsi ostin ne pikkumunkit!

Kävellessäni kauppaan huomasin vihreää pensaissa, koivutkin alkavat heräillä ja linnut lauloivat niin somasti. Lauloivat? Siinähän käydään äänekkäästi keskustelua reviirien rajoista, etsitään puolisoa  ja suunnitellaan kodin perustamista. Ankaraa työtä. Ihmisen korva mieltää sen onnelliseksi lirkutteluksi, somaksi säveltapailuksi kevään kunniaksi. On nyt niin taikka näin, mukavalta tuntui ja kuulosti.

Teeman leffan Suuri pakoretki katselin. John Sturgesin ohjaus vuodelta 1963. Joku arvostelu Helsingin Sanomissa sen teilasi väittäen olevan pitkän ja pitkästyttävän. Se oli sen kriitikon näkemys ja sitä uhmaten elokuvaan paneuduin. Joskus sekin aiemmin nähty, mutta seurasin mielihyvällä. En muistanut edes loppua, että jo senkin takia oli sohvan nurkassa sinniteltävä. Jännittävää oli ja pakoon muitten lailla yrittävä kapteeni Hilts piti huumoria yllä marssimalla reippaasti kerta kerran jälkeen vankileirin eristysselliin. Hiltsin roolissa iki-ihana Steve McQueen, joka tässäkin leffassa teki omat  stunttinsa huikeassa moottoripyöräpaossa pitkin peltoja.

Tänään on tavallinen arki päivän teemasta huolimatta ja minä panen pyykkikoneen töihin. Huomenna avaan Prosecco-kuohuviinipullon ja syön pieniä pyöreitä munkkeja. Ei simaa, ei tippaleipää, ei perunasalaattia eikä edes napsahtavia nakkeja. Minun vappuni on hiljainen kuin koronan määräämä kylätie, vaikka luulen, ja uskonkin, ihmisten riehaantuvan ja antavan piut ja paut suosituksille olla altistumatta virukselle.

Jos en huomenna palaa ruutuun: ILOISTA VAPPUA kaikesta huolimatta!