KUKKAOSTOKSILLA

 Ikkuna on auki. Kevät ja aurinko tunkevat sisälle. On se nyt niin ihanata! Pilppusin heti aamulla kynnelle kyettyäni juureksia uunia varten. Voi ostaa taas uusia. Pitää aina olla, jos tarvitsen. Ja minä tarvitsen. Plarasin keittokirjoja ja löysin viisi ihanaa uutta ja uudenlaista keittoreseptiä. Yksi niistä on intialaisvaikutteinen mulligatawny. Kuulostaa aivan mahdottoman eksoottiselta. Naanleipää onneksi saatavilla. Eräs keitoista vaatii ehdottomasti naanleipää seurakseen. Koulunäkki ei käy. 

Näin unta, että olin jo parvekekukkaostoksilla. Aivan vieraassa kaupungissa vielä. Sain ne halvalla, kuten vieraissa kaupungeissa saattaa tapahtua. Ajoin vanhaa vaaleansinistä kuplavolkkaria, jollainen minulla kerran takavuosina olikin. Siksi sinä yönä sitä ajoin. Ajoin muuten portaitakin pitkin. Ihan tyynesti. Kukkakauppa oli monen mutkan ja portaan takana. Ystävällinen rouva kukat minulle halvalla myi. En käyttänyt rahaa enkä korttia. Hän hyväksyi vanhan lottokupongin. Enkä yhtään ihmetellyt. Oli aivan luonnollista maksaa lottokupongilla. Ehkä siinä kaupungissa käytettiin vain lottokuponkeja. En tiedä, kun en muualla käynyt ostoksilla. Ajoin taas portaita ja mutkallisia katuja pitkin pois. Takapenkki oli täynnä edullisesti ostettuja parvekekukkia.

A lähetti meilin ja kertoi omistaneensa muutaman papyrusrullan, mutta hävinneet jonnekin. Miksi eivät olleet kassaholvissa turvassa? Yhteen aikaan rullia saatiin helposti ostaa. Olivatko kaikki aitoja? Vielä nykyisinkin turisti joutuu kaikenlaisten helppoheikkien kynsiin, jotka vannovat myyvänsä aarteita suoraan Tutankhamonin haudasta. Minua ei vedettäisi höplästä, kun en usko täälläkään kaikkea kuulemaani ja lukemaani. 

Vähän muuten harmittaa, kun en tiedä, mitä Harry ja William puhuivat keskenään poistuessaan isoisänsä hautajaisista viime lauantaina. Huuliltalukija oli palkattu tulkitsemaan, mutta ei kuulemma saanut muusta selvää kuin "hautajaiset olivat kauniit". Ties mitä meni sivu huulien. Kerrotaan veljesten väljähtyneistä väleistä, niin huuliltalukija olisi pitänyt olla ammattitaitoisempi, että maailma tietäisi, pyrittiinkö miesten kesken solmimaan rauha vai haistateltiinko. Minäkin yritin tv-ruudusta lukea heidän huuliaan. Oliko heillä maskit? Jos oli, ymmärrän huuliltalukijan osaamattomuuden.

Tänään on maanantai ja minusta on tulossa mökkihöperö.