Nyt sen on tapahduttava ja heti! Olen hutiloinut syömiseni kanssa eli ollut kontrolloimatta mitä suuhuni panen. Mistä tämä oikein alkoi? Ja miksi kummassa? Juuri kesän korvalla, kun pitäisi olla mahdollisimman nätti ja ennen kaikkea mahtua viime kesäisiin kolttuihini. Itsellenihän minä tässä hallaa olen tehnyt, en esimerkiksi kostoksi kenellekään. Minkä siis on tapahduttava? Sen, että olen jälleen ruodussa syömiseni suhteen. Piti oikein kirjoittaa, että ymmärrän asian ja otan todesta. Olen mussuttanut yhtä ja toista, enkä kiellä, ettenkö olisi nauttinut. Mutta tulos sen tapaisesta nauttimisesta on hirmuinen! Kannattaako? Lääkärini häpeäisi puolestani, jos tapaisimme. Ja ennen kaikkea olisi syvästi minuun pettynyt. Olen muuten itsekin. Istun tässä pöytäni ääressä suuressa syyllisyyden tunnossa. ja katselen likaisten ikkunalasieni läpi auringon paistetta tukevien koivujen rungoissa.
Katselin prinssi Philipin hautajaisia. Ei mitään suurellista, joihin on tottunut. Nämä olivat koskettavat hautajaiset. Suru näkyi omaisten ja läheisten kasvoilla. Ei uteliasta yleisöä kurkkimassa, ei lehtimiesten pyörimistä jaloissa. Näin prinssi oli itse toivonutkin ja korona auttoi. Arvokas tilaisuus ilman tavanomaisia krumeluureja, joita olemme tottuneet näkemään tämän tasoisissa hautajaisissa.
Viime yönä olin jälleen runokirjojen kimpussa. Viljo Kajava kirjoittanut äidilleni omistuskirjoituksen kirjaansa. Muistan hänen monet vierailunsa vanhempieni kodissa puolisonsa kanssa. Tuleekin juuri nyt mieleen, että kun olen siteerannut blogissa runoja, niin on aikaraja, jonka jälkeen saa lainailla tekijänoikeuksia loukkaamatta. Mainitsemani Kajavan runokirja ilmestynyt Otavalta jo 1956. Yli 60 vuotta sitten ja runoilijan kuolemasta 23 vuotta. Tekijänoikeus kattaa kirjailijan eliniän. Mutta kuolemasta ei ole kulunut vielä 70 vuotta. Siis ei saisi ainakaan koko runoa panna esimerkiksi blogiin. Mutta ilmeisesti La Fontainen laita on toisin. Hän eli 1621-1695. Kirjoitin blogiin koko faabelin tyytymättömästä riikinkukosta mainiten kirjan, josta lainattu. Ei liene ollut väärin tässä tapauksessa. Eino Leinoa myös on tullut siteerattua ja hänen kuolemastaan on kulunut jo 95 vuotta. Kuka pani muuten lantin hänen Espan puiston patsaansa käteen ja miksi?
Sittenkään en suurempia muutoksia partsilla tehnyt. Imuroin ja laitoin pehmusteet tuoleihin. Otin lyhdyt pois ja laskeskelin, kuinka monta kukkaa hankin. Siinä valmistelut kesää varten. Parvekehattuni on vielä talviteloillaan, mutta ei kauaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti