2. huhtikuuta 2018

IHAN KAPUT

Sen kun pahenee. Tämä flunssa. Nyt on selkäkin kipeä. Minkälainen tämä tämmöinen flunssa on? Nenä kyllä vuotaa, kuten flunssaan kuuluu ja yskiminen on lohkeavaa ja voimallista. Kuuluu asiaan sekin. Mutta selkä? Pilleriä vaan maaruun. Eiköhän se siitä.

Lähetin A:lle meilin, jossa myös kerroin kehnosta olostani. Isoin osa oli kuitenkin Richard Strauss ja Antonin Dvorak- konsertin ylistämistä, jossa olin Musiikkitalossa taannoin. Onneksi oli, koska valitusjuttuja ei mielellään lueta.

Eilen söin vain näkkileipää ja join kuumaa teetä. Muu ei maistunut. Enkä olisi jaksanut väsätä. Tuijotin vetisin silmin tv:tä, kuuntelin radiota ja pelasin mahjongia läppärillä. Ei yhtään hohdokasta. Puhelin ei soinut, enkä vastaan ottanut yhtäkään aprillipilaa. Kaksi tekstiviestiä tuli. Olin hyvin pitkästynyt koko päivän. Tänä aamuna teki kahvia mieli kuten ennenkin ja minähän heti laten tekoon. Gustav Klimtin muki esille pyhän kunniaksi ja se täyteen kahvia ja maitovaahtoa. Luulen lounaankin jo maistuvan tänään.

Lunta tupruttaa reilusti. Osa maahan ja osa pysähtyy ikkunani edessä olevien suurten kuusien oksille. Että tämmöinen pääsiäissää. Kesärenkailla liukastellaan paluumatkalla pyhien vietosta. Minäkin puolison kanssa useina vuosina jonon jatkona ajellessamme mökiltä Hämeestä Helsinkiin. Aina ei tokikaan lunta satanut. Kauan siitäkin hommasta.

Ei kuin päivän alkuun tästä. Hyvää huomenta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti