Ei ulkona nyt niin kylmää eilen ollut. En palellut, eivätkä silmät tai nenä vuotaneet. Toimitin kaiken, mitä piti. Pankissa sain yllättävän hyvän kohtelun, eikä kysytty kertaakaan, mistä olen saanut tallettamani rahat. Luulin ensin, että olin mennyt väärään pankkiin. Sitten luokseni vielä pelmahti konttorin johtaja ja oli yhtä hymyä. Ihmettelin hänelle "nyt ei olekaan armeijaa ympärilläni kuten viimeksi tiukkaamassa, mistä rahat". Olen kuulemma saanut luvan talletella! Hieno juttu. Pääsin rikollisten kastista normaaliasiakkaiden kastiin. Tunsin ensimmäistä kertaa siinä pankissa olevani oikea ihminen! Lupasin johtajalle, että voin vähitellen ehkä melkein alkaa viihtyä heidän asiakkaanaan. Olikohan liikaa luvattu?
Trump luulee nyt, että Euroopassa ei tehdä muuta kuin terrorisoidaan, ja sitä on niin paljon, ettei media halua edes kertoa. Katselin YouTubesta muutaman Saturday Night Live-ohjelman. Raakaa peliä. Presidentti Trump on joskus niin kiukkuinen ohjelmasta, ettei edes kommentoi, kerrotaan. Toisaalta toisinaan taas niin vihainen että tihkuu ja pihisee. Mutta minkäs teet. Amerikkalaiset tykkäävät ohjelmasta, jossa mollataan ja pilkataan presidenttiä, presidenttejä. Trump ei ole ainoa, ei ensimmäinen eikä viimeinenkään.
Suomalaiset eivät kestä oikeasti kylmää, kertoo HS. Heti, kun syksy koittaa, niin aletaan keskustella talven tulosta ja pakkasista. Nyt kun on sekä talvi että pakkanen, me palelemme niin maan perusteellisen paljon, vaikka on röijyä ja välihousua. Mennäänpäs jonnekin Siperiaan kokeilemaan todellista kylmyyttä, -50 astetta ei ole mitään. Ulkomaalaisia on täällä haastateltu ja hyvin pärjäävät. On maita muitakin Euroopassa, etelämpänäkin, jossa on pakkasta ja lunta. Niin että se siitä suomalaisten kylmän kestävyydestä. Revitään siitä.
Ostin taas niitä isoja espanjalaisia mansikoita. Eri hyviä. Juuri ne suippopäiset. Pätee kaikkien, kotimaistenkin, kohdalla. Ehkä jonain päivänä voisin availla kaupassa kaikki rasiat ja kerätä ne suippopäiset itselleni. Valikoihan se eräskin mies kaupassa kanamunansa eri kennoista. Minäkin avaan kennon, mutta vain siinä tarkoituksessa, että kukaan ei ole istunut munien päällä missään vaiheessa. Ne kun ovat niin helposti särkyviä. Vaikka olen nähnyt niiden päällä jonkun seisovan esityksessä. Painoko jakautuu? Vai ovatko sittenkin lujempaa tekoa kuin mitä luulemme? Minä ainakin joskus joudun lyömään kipon reunaan munan kahdesti, ennen kuin saan sen rikki. Oliko Kolumbuksella muna sittenkin keitetty, jolla temppunsa teki? Jotkut ihmiset ovat tehneet saman tempun 1400-1500-luvun jälkeenkin. Onnistuneet, vaikka on ollut kysymyksessä raaka muna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti