Harmittaa. Kun portaassa on siivouspäivä, säilyttävät siivoojat pesuvedellä täytettyjä ämpäreitään ja vateja pienessä hississämme. Sinne ei mahdu apuvälineitä käyttävät henkilöt, muun muassa pyörätuoli tai rollaattori. Työntekijä saattaa olla missä tahansa kerroksessa, eikä kuule pyyntöä siirtää tavarat hissistä ulos. Mikä ihmeen säilytyspaikka hissi on? Nyt suivaannuin jo niin paljon, että lähetin sähköpostia siivousfirmalle, joka kehtaa netissä mainostaa vielä "asukasviihtyvyyttä" työllään. Eilen nimittäin jouduin pakosta kamppailemaan vettä täynnä olevien ämpärin ja vadin kanssa, että mahduin rollaattorin kanssa hissiin. No, kiskoessani tavaroita, valui vettä aika paljon sekä hissiin että portaaseen. En ollut pahoillani.
Pakkasta eilen niin että tuntui. Ulkona en ollut, mutta asteet tiesin. Iltapäivällä enää -5 astetta. Tuulen mukana kuulemma -11. Kuuntelin melkein koko päivän Duke Ellingtonin (1899-1974) jazzia ja nautin. Järjestelin huvikseni hieman paikkoja ja kuuntelin puhelimessa muutaman kiduttavan minuutin pankkiiriliike Alexandrian myyntipuhetta, johon lopulta sain sanottua sanottavani väliin, jolla suljin ilman pilkkuja ja pisteitä pulputtavan miehen suun. Inhoan näitä ulkoa opittuja fraaseja, joista on kadonnut inhimillisyys. Eteläespalle en siis ensi viikolla mene.
Uusi läppäri hankittava jossain välissä. S yritti etänä kaikkensa hävittääkseen itsekseen sopimattomiin paikkoihin ruudulle vauhdilla ilmestyvät kakkoset. Hän on korjannut saman vaivan ennenkin ja kone pelaa moitteettomasti jonkun aikaa. Oli se aikoinaan takuukorjauksessa/valohoidossa, mutta vaiva ei poistunut kuin aivan hetkeksi. Sillä koneella siis sitten paiskaan vesilintua. Eikä ole edes vanhakaan. S tulee mukaan neuvonantajaksi kauppaan ja asentaa vehkeen käyttökuntoon. Onneksi on tämä S!
Juttelin eilen puhelimessa kauan aikaa M:n kanssa, joka on eri henkilö kuin se toinen M. Keskustelimme maailmaa parantavasti sekä vielä omia asioitamme. Hän oli sitä mieltä että maailmaa uhkaa kolmas maailmansota. Olin lentää tuolilta. Ennusmerkit ovat samanlaisia kuin ennen toista maailmansotaa, sanoi. Pysyin kuitenkin tuolilla. Päätimme tavata ennen kuin mitään hirmuista tapahtuu. Minä en ihan näin kamalaan juttuun kuin kaikkinainen sota, usko. Mitään sissisotaa se ei enää olisi vaan vain yksi iso pum ja piste. Torakat jäävät. Nehän kestävät mitä vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti