Konttasin taas kauppakeskukseen. Perjantaipäivä ja väkeä kuin pipoa. Ostin kolme kirjaa Suomalaisesta, jossa kassan virkaa teki nuorimies, joka antoi ymmärtää kielitaitonsa määrän sanomalla "OK, thank you, hi, all right yms. Maksaessani kysyin, onko hän englanninkielinen? "En, mutta mä osaan kieliä, espanjaakin." Minusta tämmöinen käytös ei sovi asiakaspalvelussa Suomessa suomenkielisen asiakaskunnan kanssa. Tökeröä. Minua edellä oleva vanhempi naisihminen näytti hämmästyneeltä, eikä osannut sanoa kassamiehelle yhtikäs mitään.
Ostin kaksi Agatha Christien kirjaa (ehkä joskus luettukin) sekä William Butler Yeatsin runokirjan Torni ja kierreportaat (Basam Books 2015, suom. Jyrki Vainonen). Yeats (1865-1939) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1923. Yeats kuuluu samaan ikiomaan kategoriaani kuin Keatskin. Viipyilin kauan kirjakaupassa, niin, että kolme myyjää tuli kysymään, jos tarvitsen apua. En tarvinnut.
Sitten kömmin erään koruliikkeen kautta ruokakauppaan täydentämään vihannes- ja hedelmävalikoimaa kotona. Ehdin juuri mukavasti, kun vesi alkoi taas juosta hanoista. Huomasin mennessäni lapun veden sulkemisesta jonkun vesilukon falskaamisen takia.
"Vaikka lehtiä riittää, on vain yksi juuri.
Halki nuoruuden valhevuosien
keinutin valossa kukkia ja lehtiä.
Nyt saan kuihtua, todeksi tulla"
(William Butler Yeats)
Ei kai se kassapoika vaan luullut sinua ulkomaalaiseksi ja sen takia puhui sulle englantia?! Mutta joo, kyllä Suomessa pitäisi asiakaspalvelun ainakin aloittaa puhuminen suomeksi.
VastaaPoistaMarjatta, se kassapoika oli täys tonttu! Suomessa suomea palveluammatissa. Toivottavasti tämä "kielinero" saa joskus opetuksen ja sitten on kaikki "all right".
Poista