Huojahtelin eilen pankkiin. Edellisestä kerrasta ei ole kovin pitkää aikaa, joten jouduin tililtä nostamisen takia pankin syyniin. Onko mammarainen rahanpesijä? Onko yhteistyötä unikkopeltojen kanssa? Virkailija kyseli ummet ja lammet, ei äskeisiä kuitenkaan. Väitti nimikirjoitukseni poikkeavan pankille muinoin antamastani. Syytin liikuntarajoitteisuuttani, miksi se ei ole aina samanlainen (kiukkuinen mielentilanikin vaikutti nyt käsialaan). Vertasi passin kuvaa kasvoihini, vaati saada nähtäväksi MasterCard-korttia, joka ei ollut edes mukanani. Kysyi puhelinnumeroita, joita en siinä mielentilassa "muistanut", kun tulee harvemmin itselle soitettua. Kotiosoitteenkin jouduin kertomaan, vaikka se luki virkailijan koneella. Pihisin kiukkua. Lopulta sain rahat ja ajattelin vakavasti lopettaa tilin siinä pankissa. Menin toipumaan Itiksen Stockmannille.
Ymmärränhän minä nykymaailman rahanpesun, mutta hyvänen aika, mamma rollaattorin kahvoissa, ikääkin on ja olen vannoutunut käteisrahan käyttäjä. Soitin illalla hyvälle miespuoliselle ystävälleni, joka selitti pankin motiiveja ja sai minut leppymäänkin. Mutta silti hyvät ihmiset !!
Kiukkuillen siis meni eilispäivä, enkä saanut aikaan mitään mainittavaa. Panin uuniin ranskalaisia perunoita (rakastan niitä) ja kaivoin pakastimesta broilerivartaita. Söin. Jälkiruuaksi vadelmia. Äitini sanoi niitä "hallaimiksi" ja minäkin yleensä käytän sitä nimitystä. Saa hämminkiä aikaan, kun harva sen tietää. Puhutaan vatuista esimerkiksi. Muistan sadun, jonka nimi oli "Vattumato". Taitaa olla Topeliuksen.
Tänään pysyn visusti kotona, ellen konttaa roskikselle. Se ei vaadi suurempia toimenpiteitä edes pukeutumisen suhteen. Tarkenee tuon matkan jo ilman sukkiakin, takki vain päälle ja kengät jalkaan. Eilen kävelin ensimmäisen kerran pikkukengissä. Tuntui kevyen hulvattomalta. Kevytkenkäiseltä suorastaan. Huomenna on puolilaillinen lupa puijata toisia ihmisiä. Joskus olen minäkin joutunut raa´an pilan kohteeksi, yleensä nyttemmin edesmenneen pikkuserkkuni Kalevin toimesta. Niin että huomiseen "aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle".
No jopa olet joutunut tiukkaan syyniin pankissa. Onko se nyt niin, että oikeat rahanpesijät ja kaikenlaiset muut kriminaalit ovat aiheuttaneet tällaisen muutoksen asiakaspalvelussa. Mitä jos ottaisit seuraavalla kerralla rahaa automaatista.
VastaaPoistaJa niin, minun isäni sanoi myös vadelmia hallaimiksi. En ole kuullut kenenkään muun käyttävän tuota sanaa.
Marjatta, minulla ei ole automaatissa tarvittavaa korttia. Pankissa tapahtunut kannaltani ikävä syyni johtunee siitä, kun ole lyhyen ajan sisällä rahaa käynyt nostamassa. Toisaalta on hyvä, että rahanpesuun kiinnitetään huomiota ja se yritetään kitkeä. Mutta, kun tämmöinen kuulustelu osuu omalle kohdalle, ei tunnu mukavalta. Ajattelin mennä taas nostamaan ja katson, mitä tapahtuu. Tahdon kuulla kunnon perustelut käytökseen ja pyydän virkailijan esimiehen paikalle. Nytkin mielestäni olisi pitänyt hiukan selittää ennen päälle hyökkäystä. Elämä on joskus jännittävää.
PoistaMeillä kotona todellakin vatut ja vadelmat olivat hallaimia ja sehän väännetty ruotsin hallon-sanasta. Kivaa kuulla, että isäsikin tiesi, mikä hallain on. Kun ostan torilla "hallaimia", kysytään aina "mitä ne on?" Ja minätyttö kerron.