Palaan vielä Ateneum-päivään tässä tekstissä. Olin nauttimassa maaliskuisesta kevätpäivästä museoystäväni kanssa.
Jo puhelimessa M ehdotti, että menisimme Stockmannin Samppanjabaariin Rodinin ja Japanin jälkeen. Tämän me teimme. Aleksin puoleisesta ovesta Stockmannin tavarataloon. Olin tullut kotiin! Ei tarvinnut kysellä tietä, ei eksymisen mahdollisuutta, vaan me molemmat naiset kävelimme hisseille ja ajoimme tavaratalon kahdeksanteen kerrokseen. Istuuduimme vaaleasävyisen Samppanjabaarin nojatuoleihin ja tuotapikaa ilmestyi eteemme tarjoilija. Tilasimme kuplivaista ja aloimme jutella. M kertoi harrastuksestaan, opiskelustaan ja työstään. Minäkin kerroin kaikenlaista. Champagne Bar on hiljainen ja ylellinen paikka. Lasiseinien ulkopuolella baarin ympärillä on ravintoloita ja kahviloita, joissa on kuhinaa ja puheen iloista sorinaa. Koko kahdeksas kerros on pyhitetty syömiselle ja juomiselle eri tavoin ja puittein. Samppanjabaarissa nautitaan ylellisyydestä lasillisen ja ehkä pienen elegantin suolaisen coctail-leivän kera. Sinne eivät tule meluavat koululaiset tai kiireiset tavaratalon asiakkaat etsimään pikaruokaa. Champagne Bar on kunnianosoitus tälle helmeilevälle ja jalolle juomalle, joka nautitaan pienin siemauksin korkeista kapeista laseista kiireettömästi ja nautiskellen. Se on luksusta parhaimmassa muodossa.
Olen ollut nyt yhteydessä Ateneumin intendentti Timo Huuskoon Ajattelija-asiassa. Minullahan oli vahva usko (muuttuu luuloksi), että Rodinin Ajattelija-valos on kököttänyt jossain päin Helsinkiä ulkosalla. Kysyin Huuskolta, joka vastasi saman tien sähköpostiini ja oli sitä mieltä, että valosta ei ole sillä lailla näytillä ollut. Tässä kohdin uskoni muuttui luuloksi. Aloin epäillä nähneeni valoksen ehkä ihan muualla, toisen maan kaupungissa ja ominut sillä lailla pystin tänne.
Kerroin intendentille ensimmäisestä Ateneum-käynnistäni, josta en muista mitään. Olinhan ehkä parivuotias. Äitini oli ollut Ateneumin taidekoulun oppilaita ja päätti minut tutustuttaa taiteen ihmeelliseen maailmaan. Myöhemmistä käynneistäni Ateneumissa muistankin jo paremmin. Käymiset jatkuvat. Nyt on tulossa jälleen uusi näyttely ja toivottelinkin Timo Huuskolle menestystä sen tiimoilla ja kiitin Rodin- ja Japonomania-näyttelyistä. Seuraavaksi M ja minä menemme Kiasmaan.
Tänään on lonkka jo sen verran toennut tiistain "lietsusta", että konttaan kauppaan. Ensi viikko on jo Hiljainen viikko alkaen Palmusunnuntaista, jota seuraa malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko jne. No, ja sitten tuota pikaa pullahdamme kaikki huhtikuun puolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti