Tänä vuonna kun juhlitaan Helsingin tulemista pääkaupungiksi vuonna 1812,niin en malta olla tarttumatta kirjaan nimeltänsä Retkeilyllä Helsingin historiassa kirjoittanut Leo A.Pesonen,julkaistu Otavassa 1946.
Kirjassa Pesonen kertoo senaatin tulemisesta Helsinkiin,josta vuonna 1812 oli tehty pääkaupunki Suomeen.Vironniemelle piti ensin saada rakennuksia hallitusvirastoja varten.Eikä se käynyt kädenkäänteessä.Toukokuussa 1817 kävi kuitenkin käsky,että lokakuun ensimmäiseksi päiväksi 1819 on laitosten ja virkamiesten siirryttävä Turusta Helsinkiin.Senaatinjäsenet eivät olleet määräyksestä kovin innoissaan,sillä Turku ja sen lähiseudut olivat mieluisia kuin myös Ruotsin vallan ajan perinteet jatkuivat vahvoina Aurajoen rannoilla.
Helsinki tuntui oudolta,rakennustyöt keskeneräisiä,uusi pääkaupunki vaikutti vieraalta ja tylyltä.No,mikään ei ollut valmis senaatin ja muiden virkamiesten tuloon.Niinpä toimistoja ja virkamiesten asuntoja varten otettiin ihmisten yksityiskodit väliaikaiseen käyttöön.Pitkien ja tiukkasanaisten neuvottelujen tuloksena Johan Albrecht Ehrenström (1762-1847) Helsingin jälleenrakennuslautakunnan puheenjohtaja sai muutamaksi vuodeksi vuokrattua senaatille 66 huonetta raatimies Etholénilta ja kauppias Weckmanilta sekä kauppias Uschakoffilta heidän taloissaan.Kenraalikuvernööri pääsi asumaan Bockin taloon,vaikka kreivitär Steinheil pani niin sanotusti kampoihin koko arvovaltansa tukemana.(Kreivitär Steinheil(1773-1829) saattaa olla kreivi Fabian Steinheilin (1762-1831) puoliso Natalia von Engelhardt.Friidun tutkimuksia)
Kevättalvella 1819 ryhdyttiin muuttovalmisteluihin Turussa ja jo maaliskuussa lähti senaatin arkisto sadassa puulaatikossa rekipelillä uuteen pääkaupunkiin.Laivoilla ja saariston asukkaiden veneillä kuljetettiin niinikään tärkeää lastia Helsinkiin.Kuljetukset olivat asukkaille tuottoisia,sillä jokainen venekunta sai maksun työstään.
Lokakuun ensimmäisenä päivänä 1819,kuten määrätty oli,koko senaatti oli valmiina Helsingissä aloittamaan toimintansa.Ulriika Eleonoran kirkossa pidettiin jumalanpalvelus ja kontrahtirovasti Zetterman saarnasi.Tämän jälkeen lähdettiin ensimmäiseen senaatin istuntoon ja keisarille lähti sana,että aloitettu on uudessa Suomen pääkaupungissa Helsinki nimeltään.Myöhemmin tarjottiin päivällinen korkeille arvohenkilöille. Kesällä 12.6. kaupungin porvaristo piti tanssiaiset,joihin osallistuivat jo hymyilevät senaatin jäsenetkin.Hipat olivat kauppaneuvos Heidenstrauchin talossa,jonka nykyisin tunnemme presidentin linnana.
Kun senaatti oli kokonaisuudessaan näin Helsinkiin muuttanut,sai kaupunki lopullisesti pääkaupungin aseman.Vasta vuonna 1822 valmistui senaatille rakennettu talo ainakin pääosin käyttöön otettavaksi.Tämänkin talon helsinkiläiset tuntevat vielä tänäänkin.
Tämmöistä oli siis uuden pääkaupungin alku Leo A.Pesosen sanoin ja tämän kirjoittajan lyhentämänä sekä sekaan pantuna Friidun omia sanoja.Ehkä tämä oli sopiva juuri nyt,kun täytämme tänä vuonna 200v pääkaupunkina.Emmekä hullumpi stadi olekaan.Emme edes paksussa lumivaipassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti