Nämä uimakuolemat puhuttavat.Varsinkin pienten lasten kohdalla.Lehdestä saa lukea neljä-vuotiaan hukkuneen,vaikka aikuinen on rannalla mukana.Eikös tämän ikäistä lasta pitäisi herkeämättä seurata,vaikka kaikki näyttäisi rauhalliselta ja turvalliselta? Kun annetaan vastuu olla lastenkaitsijana,on se kokoaikaista ja herpaantumatonta työtä.Nelivuotias ei ole mikään yksin rannalla vedessä plutaaja.On oltava vieressä kädenmitan päässä,tilanteet muuttuvat sekunneissa,lapsi on vikkelä liikkeissään vedessäkin.Ei siinä auta aikuisen olla ajatuksissaan muissa maailmoissa luottaen siihen,että kaikki menee hyvin.Eikä ole mennyt.
Aikuisilla on usein viinaa päässään uimaan mennessään ja silloin omat voimat ja järki tuntuu tuhatkertaiselta.Kuinkas sitten onkaan käynyt? Helteellä sattuu uimari saamaan myös sairaskohtauksen.Vesikuolemia on tapahtunut Suomessa paljon kevään ja kesän aikana.Tilastot synkkää luettavaa.Emmekä me kuullusta ja luetusta edes ota vaaria.Ne on ne muut,jotka hukkuu,en se minä ole.Vai olisinko sittenkin?
Tänään oli tuuraaja.Minätyttö kaupungilla.Seuraava tuuraajakerta on elokuussa.Nyt tämmöinen tuuraaja on minulle kultaakin kalliimpi olento.Mutta ah,mitenkä epävarma ja vain sillointällöinen.Kun on muitakin tarvitsijoita Helsingissä.Olisiko tässä rako maahanmuuttajille,jotka tahtovat tehdä työtä ja ovat oppineet suomen kielen,käyneet asianmukaisen kurssin vanhus- ja vammaishoidossa?
Tuulee vilkkaasti,rajusti sanoisin.Puut keikahtelevat latvastaan,pensaat saavat tuulesta osansa,merellä vaahtopäitä.Valkoinen laiva nimeltänsä Princess Daphne viivähti Helsingin kaijassa.Risteilyalus,joka seilaa Euroopassa ja kauempanakin mukanaan maailmanmatkaajaihmisiä.Tallinna ja Pietari täällä päin ja niin sai "Itämeren Tytärkin" laivan vieraakseen.Olen aina haaveillut tämmöisestä cruisailusta,mutta minun laivamatkani ovat supistuneet vain Itämeren ulapoihin.Eikä siitä uneksimastani Niilinkään risteilystä taida koskaan tulla mitään.Mutta onhan minulla mielikuvitus!
Nyt pyykin ripustamiseen."Tee työtä,tee työtä!Mitä tahansa,kunhan teet". Tämä oli Teuvo Pakkalaa. Kirjoittamisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti