Jaahas,se on sitten sunnuntai! Heleä ja aurinkoinen,helteinen ja hiljainen.Yöllä kyllä notkuili nuoria kaljatölkkeineen naapurirapun edessä niin,että äkäinen huuto kuului meille asti jonkun miehen vaatiessa unirauhaa.Pojat lähtivät ja sen verran katsoin,etteivät vaan parkkeeraa meidän rapun eteen.Ohi menivät.Nukahdin.
Sitten putosi mies vuoteesta.Heräsin tömähdykseen ja kun ketään ei näkynyt naapurisängyssä,tiesin tapahtuneen.Mistä sainkin ne voimat,joilla nostin miehen takaisin vuoteelle.Ihmettelen vieläkin.Päähän tuli naarmu,johon laastaria.Muutaman minuutin kuluttua mies jo taas kuorsasi.Minä en.Näin käy,kun perusteellisesti herään.Katselin tv:tä,istuin parvekkeella,pelasin pasianssia ja söin korpun.En edes haukotellut.Lopulta yritin nukkumista ja ilmeisesti se oli onnistunut,kun seuraavan kerran avasin silmäni,oli aamu jo pitkällä ja mies turvallisesti vieressäni.Eikä muistanut mitään sängystä kellahtamista.Ehkä muisti,ehkä ei.Nämä ovat niitä asioita,joista ei selvää ota.
Burkakiellosta Euroopassa puhutaan.Mitä mieltä minä olen? No ainakin sitä,että henkilöllisyys pitää pystyä todistamaan tarvittaessa ja mitenkäs se käy,jos vain silmät näkyvät.Helsingissä ainakin on käyty keskustelua,kun yleisessä kulkuneuvossa on kuvallinen matkakortti,niin mistäs sen tietää,vaikka sitä käyttäisi naapurin mies.Tai tullissa tahdotaan nähdä,että passia käyttävä on sama henkilö kuin kuvassa,jossa luultavasti ei ole burkaa.Ja olisihan se tietysti myös mukavaa,jos joutuisi burkallisen naisen kanssa juttusille,niin näkisi keskustelukumppanin kasvot.Minäkin otan päästäni aina aurinkolasit tervehtiessäni.Muutoin minua ei haittaa nämä mustaviittaiset naiset katukuvassa.Pukeutumisen vapaus! Enemmän ärsyttää ne pikkutytöt,jotka pukeutuvat kuin aikuiset naiset toitottaen sukupuolisuuttaan väärillä pukuvalinnoilla.Harvoin,aivan liian harvoin,näkee enää pieniä tyttöjä pikkutyttöjen leningeissä.Vaatesuunnittelijat sanovat: kun ei kysytä,ei tarjota.Aikuistuminen alkaa liian varhain,lapsuus jätetään käyttämättä.
Eilen istuttiin rannalla.Varjossa.Vispilä kauhoi vettä siipirattaallaan yläkerta pullistellen ihmisistä,jotka palasivat Kauppatorin laituriin Korkeasaaresta.Flamingoja ei kai näytillä vielä ole.Kettu söi talvella pari ja loput kuolivat seuraksi pelästykseen.Tahtoivat vielä silloinkin puhaltaa yhteiseen hiileen.Toimittaja Ilkka Malmberg kirjoittikin niistä Helsingin Sanomiin riipaisevan kauniisti saaden monen lukijan silmät kyyneliin.Mieskin huomasi Vispilän,kun kädestä pitäen viisasin.Muuten merielämä vaikutti hiljaiselta.Veneilijät saaristoissa loman vietossa.Raitilla näkyi vain yksi urhea sauvakävelijä,nurmikolla ei auringonpalvojia.Varoitukset voimakkaasta UV-säteilystä ilmeisesti menneet perille.Istuimme tovin ja sitten kotiin nakkikastikkeen valmistukseen.
Tänään sisällä.Osan päivää yritän päästä eilen vierailulle tulleesta isosta kärpäsestä eroon.Yhytin sen jo kerran,mutta vikkelä on vintiö.Ei hoksottimetkaan mitenkään paremmasta päästä,kun ei äkkää avonaisia ikkunoita ja parvekkeen ovea,joista pääsisi suoraan luontoon.Mehiläiset ja kimalaiset osaavat tämän paremmin.Mutta tämmöisen pientä hävittäjää muistuttavan olennon kanssa on vaikeampaa. Se on myös jotenkin epämiellyttävämpi kuin hellyttävän pehmeä ja pörröinen kimalainen,joka uurastaa leipänsä eteen päivät pitkät.Kun taas kärpänen syö mitä sattuu edestään löytämään,kaikenlaista pilaantunutta ja haisevaa.No,ehkä sitäkin tarvitaan tässä luonnon moninaisuudessa.Jos ei muuta,iso kärpänen saattaa maistua esimerkiksi pääskysen suussa yhtä makoisalta kuin sunnuntaipaisti ihmisellä.
Tässäpä taas nämä loruni tänä päivänä,jos lukea mielitte.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti