Eilispäivän aloitteleva flunssa piti minut sisällä. En pukeutunut, en sijannut vuodettakaan. Nukuin päivällä, mikä poikkeaa tavoistani. E soitti Oulusta, luukusta tipahti postia, sähköpostia tuli L:ltä ja A:lta. Myös K soitti. Niin että potemisesta huolimatta sosiaalinen elämäni oli vilkasta. Iltapäivällä katselin netistä kultaleijonien kotiin paluuta. Samppanjaa, puheita, kukkia, liikkuttuneisuutta, perheiden iloisia tapaamisia. Tervetuloa, maailmanmestarit!
Tänään oli pakko lähteä ulos.Ei ole vieläkään minulla piikaista pientä avittamassa arjen askareissa. Siispä julkisivu kuntoon ja menoksi. Postitin vihdoinkin Italian kirjeen, ostin hedelmiä ja kirjan. Katja Tikka, Leea Lappalainen, Anu Järvinen Helsingin sisäpihat kertovat, Kaupunginhistoriaa ja nykypäivää pihan puolelta, Minerva kustantanut, 2015. Mahtuneeko enää kirjahyllyyn?
Tuli kävellessä lämmin, koska flunssa pakotti panemaan villaa ylle. Urheasti ja yskimättä panin jalkaa toisen eteen, välillä piti niistää ja kuulostella, vieläkö on kurkku kipeä. Olen paranemaan päin.
Raide-Jokeri?? Itäkeskuksessa aikanaan pysäkki. Tuli ilmoitus maanrakennustöiden tulevista haitoista muun muassa tärinästä. Joitakin katuja suljetaan autoliikenteeltä. Tulee taloihin katselmuksia, että kestääkö nykykunto töitten vaikutukset. Onneksi en ole vieläkään laittanut, muutamaa paitsi, tauluja seinille. Keittiössä on seinälautaset. Pitääkö ottaa pois? Entäs maljakot ja muut herkät esineet kaappien päältä? Menevätkö läppärit epäkuntoon? Tulostin? Ja milloin poikittaista kulkua kaupungissa helpottava Raide-Jokeri on valmis? Koska laskeutuu taas rauha päällemme?
Taidan mennä rauhottumaan ja syödä yhden paraguayojan ja miettiä, onko lajike lattapersikka, plateriina tai peräti villipersikka?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti